Tilinpäätös 2023: Helsingin investointimenot kasvoivat – panostuksia muun muassa palvelutiloihin ja kaupunkirakenteeseen 

Helsingin ensimmäinen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen jälkeinen tilinpäätös on valmistunut. Vuoden 2023 tilinpäätöstä käsitellään kaupunginhallituksessa 25.3.2024 ja valtuustossa 19.6.2024.   
Helsingin ensimmäinen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen jälkeinen tilinpäätös on valmistunut. Kuva: Ville Lehvonen
Helsingin ensimmäinen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen jälkeinen tilinpäätös on valmistunut. Kuva: Ville Lehvonen

Helsingin kaupunki jakautuu valtion rahoittamaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaan sekä kunta-Helsinkiin, joka sisältää kasvatuksen ja koulutuksen, kulttuurin ja vapaa-ajan sekä kaupunkiympäristön toimialat, kaupunginkanslian ja liikelaitokset. Helsinki on laatinut erilliset tilinpäätökset kunta-Helsingistä, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialasta sekä koko Helsingin kaupungista. 

Vuoden 2023 tilinpäätöksen mukaan kunta-Helsingin talous toteutui hieman talousarviota parempana. Tilikauden tulos oli 437 miljoonaa euroa, joka on 13 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Vuonna 2022 tulos oli 347 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 korkeammalla veroprosentilla ja jako-osuudella tilitetyt kunnallis- ja yhteisöverot, niin sanotut sote-uudistuksen verohännät, nostivat verotulokertymää 222 miljoonaa euroa. Ilman näitä verohäntiä vuoden 2023 tulos olisi ollut hieman edeltävien vuosien tasoa heikompi. Vuoden 2022 veroprosenttien vaikutus poistuu vuodesta 2024 eteenpäin. 

Vuonna 2023 verotuloja kertyi yhteensä 2 038 miljoonaa euroa. Kunnallisveroa tilitettiin 1 192 miljoonaa euroa eli 52 miljoonaa euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Ero johtui verohäntien lisäksi ansiotulojen arvioitua paremmasta kehityksestä.  Sote-uudistuksen seurauksena kunnallisveron tuotto pieneni 61 prosenttia vuodesta 2022. 

Väestönkasvu edellyttää investointeja

Vuonna 2023 Helsingin asukasmäärä kasvoi voimakkaasti. Vuoden 2023 lopussa asukkaita oli lähes 675 000, mikä oli yli 10 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Väestönkasvun takia on rakennettava uusia kouluja ja päiväkoteja sekä parannettava joukkoliikenne- ja katuinfraa.

Kunta-Helsinki investoi yhteensä 849 miljoonalla eurolla. Talonrakennushankkeisiin investoitiin 289 miljoonaa euroa, suuriin liikennehankkeisiin 144 miljoonaa euroa sekä katuihin ja liikenneväyliin 92 miljoonaa euroa. Helsinki investoi paljon myös tytäryhteisöjensä kautta. Kun mukaan otetaan Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n joukkoliikenneinvestoinnit, vuoden 2023 vertailukelpoinen investointitaso nousee noin 1 035 miljoonaan euroon. 

Helsingin on rahoitettava vero- ja muilla tuloillaan palvelujen kustannukset sekä myös investointinsa. Investoinnit pystyttiin rahoittamaan lähes kokonaan tulorahoituksella. Toiminnan ja investointien rahavirta, joka on keskeinen kasvavan kaupungin talouden tasapainoa kuvaava tunnusluku, oli tasapainossa 23 miljoonassa eurossa. Kunta-Helsingin lainakanta ei kasvanut vuonna 2023, vaan lainannostotarpeet siirtyivät vuodelle 2024.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talous toteutui ennustettua paremmin

Valtion rahoittaman sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talous toteutui ennustettua paremmin. Toimialan tulot toteutuivat 43 miljoonaa euroa talousarviossa oletettua parempina mm. kasvaneista asiakasmaksuista, valtiovarainministeriön käynnistysavustuksista sekä kunta-Helsingille tuotettujen palvelujen kasvun takia.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimintamenot ylittyivät yhteensä 32 miljoonalla eurolla ja toimintakate toteutui -2 569 miljoonan euron tasolla. Toimiala sai hyvinvointialueiden valtionosuutta 2 601 miljoonaa euroa. Vuosikatteeksi muodostui 40 miljoonaa euroa ja tulokseksi 29 miljoonaa euroa. 

Palkkakehitysohjelma nosti palkkoja yhteensä 14 miljoonaa euroa

Kaupungin houkuttelevuutta työnantajana lisäävä kaupungin oma palkkakehitysohjelma nosti palkkoja yhteensä 14 miljoonaa euroa yli työehtosopimuksissa sovitun yleisen tason vuonna 2023. Palkkakehitysohjelman tavoitteena on parantaa Helsingin palkkakilpailukykyä ja siten turvata osaavan henkilöstön saatavuus tuottamaan palveluja kaupunkilaisille. Vuodesta 2019 alkaen palkkakehitysohjelma on nostanut palkkoja yhteensä noin 34 miljoonaa euroa yli yleisen tason. Korotuksia saavat henkilöstöryhmät vaihtelevat vuosittain. 

Työnantajan suosittelu on yksi Helsingin strategiamittareista eli henkilöstön halukkuutta suositella Helsinkiä työnantajana seurataan. Helsinki palasi nyt suosittelussa takaisin paremmalle tasolle edellisen vuoden notkahduksen jälkeen. Fiilari-henkilöstökyselyssä Helsinkiä suosittelisi työnantajana 75 prosenttia vastaajista.