Taide ja kulttuuri Helsingissä 2030 -visio on vahvistanut kulttuurin asemaa Helsingissä

Vuonna 2020 julkaistun Taide ja kulttuuri Helsingissä 2030 -vision tavoitteena on Helsinki, jossa taide ja kulttuuri ovat hyvän elämän ja kaupungin kehittämisen ytimessä. Vision tuoreesta välitarkastelusta käy ilmi, että tavoitteita on tähän mennessä edistetty laajasti ja ne ovat edelleen ajankohtaisia. Välitarkastelu tehtiin yhteistyössä vision luoneen taide- ja kulttuurialan ammattilaisten, alan muiden toimijoiden ja kaupungin henkilöstön kanssa. Vision loppukaudelle suositellaan valittuihin painopisteisiin keskittymistä ja lisää konkreettisia toimenpiteitä.
Helsinki-päivän tunnelmia kulttuurikeskus Stoan aukiolla vuonna 2026.
Helsinki-päivän viettoa kulttuurikeskus Stoan aukiolla vuonna 2026. Kuva: Tommi Mattila

- Taide ja kulttuuri Helsingissä 2030 -visio on alan moninaisen asiantuntijaryhmän inspiroiva näkemys siitä millainen taide- ja kulttuurikaupunki Helsingin tulisi olla. Olen tosi kiitollinen, että saimme tarkastella myös vision tähänastista toteutumista yhdessä laajan ja näkemyksellisen joukon kanssa. Suunnantarkistukset kirittävät nyt työtämme ja vision toteuttamista, sanoo kulttuurijohtaja Mari Männistö

Taide ja kulttuuri näkyvät aiempaa vahvemmin kaupungin strategiassa

Välitarkastelun mukaan visio on vahvistanut taiteen ja kulttuurin asemaa sekä Helsingissä että kaupunkiorganisaatiossa ja niiden merkitys kaupunkilaisten hyvinvoinnille ja kaupungin kehitykselle tunnistetaan nyt aiempaa laajemmin. Tämä näkyy esimerkiksi Helsingin kaupunkistrategiassa vuosille 2025–2029, jossa taide, kulttuuri ja luovat alat ovat nivoutuneet osaksi ratkaisua monialaisesti myös naapurustojen kehittämisessä, elinvoiman ja kasvun vahvistamisessa sekä vetovoimaisessa kaupunkikehityksessä.

Kulttuurin kummilapset -toiminta vakinaistetaan ja taiteen tuki kasvoi

Monet vision keskeisistä avauksista ovat edenneet käytäntöön. Yksi näkyvimmistä esimerkeistä on Kulttuurin kummilapset -toiminta, joka tarjoaa mahdollisuuden tutustua taiteeseen ja kulttuuriin jo alle kouluikäisenä. Toiminta vakiinnutetaan hankkeesta kaupungin koordinoimaksi pysyväksi palveluksi vuodesta 2027 alkaen. Kulttuurin kummilapset -toimintaa on järjestetty yhteistyössä taide- ja kulttuuritoimijoiden kanssa ja Jane ja Aatos Erkon säätiön tuella vuodesta 2020 alkaen ja vuoden 2025 loppuun mennessä ohjelmaan oli rekisteröitynyt jo yli 16 000 lasta. Pelkästään vuoden 2025 aikana kummitoimijoina toimivat taide- ja kulttuuriorganisaatiot järjestivät yhteensä noin 1000 tapahtumaa ja 23 500 paikkaa kummilapsille lähiaikuisineen.

Kaupungin tuki avustuksina taide- ja kulttuurialalle on kasvanut merkittävästi visiokauden alkupuoliskolla, ja myös kaupungin kulttuuripalveluiden oman toiminnan määrärahat ovat kasvaneet. Vision tavoitteissa oli kasvattaa taiteen ja kulttuurin toiminnan ja avustamisen määrärahoja vähintään suhteessa Helsingin väkiluvun ja kustannustason kasvuun. Taiteen ja kulttuurin avustukset, mukaan lukien niin kutsutut laitosavustukset, kasvoivatkin reilusti yli tavoitteen, 12 %, vuosina 2020–2026. Helsinki on lisännyt avustusmäärärahoja ja resursseja myös taiteen perusopetuksen kehittämiseen, lasten ja nuorten harrastustoimintaan sekä iäkkäiden kulttuuripalveluihin.

Alueelliset kulttuurikeskukset vahvistavat kaupunginosien kulttuurielämää

Myös kaupunginosien kulttuurielämän vahvistaminen on edennyt. Kanneltalolle, Malmitalolle, Stoalle ja Vuotalolle luotiin yhteinen visio, jonka tavoitteena on kehittää kulttuurikeskuksista entistä avoimempia, saavutettavampia ja alueilleen merkityksellisiä kohtaamispaikkoja. Keskuksissa aloittivat työnsä uudet yhteisötuottajat, jotka keskittyvät työssään vuoropuheluun alueen asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Lisäksi Itäkeskuksen aluetta laajasti uudistava, Stoan laajennus- ja peruskorjaushankkeen arkkitehtuurikilpailu käynnistyi.

Suositukset visiokauden loppupuolella toteutettavaksi

Taide ja kulttuuri Helsingissä 2030 -visiokauden alkupuoliskoa ovat leimanneet pandemia, geopoliittisten jännitteiden ja kustannustason kasvu sekä julkisen talouden leikkaukset. Välitarkastelun mukaan epävarmat ajat korostavat entisestään taiteen ja kulttuurin merkitystä osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa sekä yhteiskunnan muutosten kohtaamisessa.

Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat osaltaan siihen millaisia painopisteitä ja suosituksia välitarkastelussa esitetään vision loppukaudelle. Kaupunkia kannustetaan rohkeiden valintojen tekoon ja niiden määrätietoiseen toteuttamiseen. Vision toteuttamisessa suositellaan keskittymään erityisesti näihin:

  • nuorten osallisuuden vahvistaminen ja eriytymisen ehkäisy
  • taiteen ja kulttuurin tilakysymysten ratkaiseminen
  • kaupunkilaislähtöisen kulttuurin nykyistä parempi tunnistaminen
  • vuorovaikutuksen vahvistaminen taide- ja kulttuuritoimijoiden kanssa
  • pitkäjänteinen ja ennakoitava kulttuuripolitiikka- ja rahoitus
  • luovien alojen kasvun edistäminen
  • viestinnän kehittäminen

Vision välitarkastelun painopisteet ja suositukset ovat jo vaikuttaneet, ja vaikuttavat, siihen, kuinka Helsingin kaupungin kulttuuripalvelut toteuttavat kaupunkistrategiaa ja suunnittelevat tulevien vuosien toimintaa - yhdessä taide- ja kulttuuritoimijoiden ja taiteen ja kulttuurin toimintaedellytyksiin vaikuttavien tahojen kanssa.

Taide- ja kulttuuri Helsingissä 2030 -vision välitarkasteluun voi tutustua kokonaisuudessaan verkkosivuilla:

Taide ja kulttuuri Helsingissä 2030 -vision välitarkastelu (pdf)

Lue lisää aiheesta