Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen tehtävien hakijamäärät ovat nousseet viime vuosina. Henkilöstötilanne on kuitenkin edelleen haastava korkeakoulutettujen ammattilaisten osalta niin Helsingissä kuin valtakunnallisellakin tasolla.
Yksi toimenpiteistä, joilla Helsinki ratkoo haastetta, on korkeakoulutettujen varhaiskasvatuksen opettajien ulkomailta rekrytointi. Toimenpide on osa Suomen kuuden suurimman kaupungin ja valtion yhteistä allianssityötä, jossa etsitään ratkaisuja korkeakoulutetun varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuushaasteisiin.
Uudet opettajat aloittavat työt Helsingin suomenkielisissä päiväkodeissa tammikuussa 2026.
Suomen kieli ja kulttuuri tutuksi
Prosessiin valitut 20 varhaiskasvatuksen opettajaa ovat aloittaneet Espanjassa lähtömaakoulutuksen, joka valmentaa työskentelyyn helsinkiläisissä päiväkodeissa.
Opettajat opiskelevat suomen kieltä yhdeksän kuukauden ajan. Lähtömaakoulutukseen kuuluu myös muita sisältöjä, kuten suomalaisen varhaiskasvatuksen ja työelämän erityispiirteet.
– Rekrytointiprosessi oli selkeä ja suoraviivainen, mikä auttoi jo paljon, kertoo koulutukseen valittu Alvaro.
– Kurssin alussa suomen kielen monimutkaisuus pelotti hieman, mutta nyt, kun opintoja on takana muutama viikko, näen sen enemmänkin hienona haasteena!
Vapaaehtoiset päiväkodit mukana
Koulutusjakso tähtää opettajien työllistymiseen päiväkoteihin eri puolille Helsinkiä. Mukana on 12 vapaaehtoista varhaiskasvatusyksikköä, jotka sijoittuvat kaikille Helsingin varhaiskasvatusalueille.
Vuonna 2024 toteutettiin ulkomailta rekrytoinnin pilotti ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen. Pilotin kokemukset olivat positiivisia niin uusien opettajien, heidän työpariensa kuin päiväkodin johtajienkin näkökulmasta.
Opettajien ammatillinen osaaminen on todettu vahvaksi ja ruotsin kieli sujuvaksi lasten kanssa toimiessa. Opettajat itse ovat viihtyneet työssään.
Kokemusten pohjalta moni suomenkielinen päiväkoti onkin uskaltanut lähteä innolla mukaan uudelle rekrytointikierrokselle.
– Kuulin kokeilusta hyvää jo työskennellessäni päiväkodin johtajana ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa, kertoo Itä-Helsingissä sijaitsevan varhaiskasvatusyksikkö Humikkala-Viekon johtaja Pamela Valtonen.
– Ajattelin, että tämä on hyvä mahdollisuus löytää koulutettuja opettajia, joita yksikössämme kaivataan.
Ulkomailta rekrytointi on ollut Valtosen mukaan opettavainen kokemus myös esihenkilön näkökulmasta.
– Kokemus on haastanut omaa osaamistani rekrytoivana esihenkilönä, ja olen oppinut rekrytoinnista paljon uutta, Valtonen sanoo.
– Me olemme jo moninainen työyhteisö ja toivomme toki uusilta opettajilta myös, että he tuovat yksikköömme paitsi omaa osaamistaan ja ammattitaitoa, myös uusia näkemyksiä.
Vahvaa ammatillista osaamista
Valtosen mukaan kasvatuksen ja koulutuksen HR:n tekemä kattavaa taustatyö vakuutti päiväkodin johtajat siitä, että mukaan lähteminen kannattaa.
Espanjalainen varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto vastaa suurilta osin Suomen koulutusvaatimuksia. Uusilla opettajilla on vahva pedagoginen osaaminen, mikä ilahduttaa päiväkodin johtajia.
– Kaikki haastatteluun valitut olivat päteviä opettajia, ja monella hakijalla oli myös kattavasti lisäkoulutusta tai jopa maisterin tutkinto, Valtonen kertoo.
– Meidät vakuutti myös se, että Espanjassa arvostetaan suomalaista varhaiskasvatusta ja koulutusjärjestelmää.
Kiireettömyyttä ja oppimista omaan tahtiin
Prosessiin valitut varhaiskasvatuksen opettajat kehuvat suomalaista pedagogiikkaa ja helsinkiläistä elämäntapaa.
– Suomi on ollut minulle ammatillinen esikuva siitä asti, kun opiskelin Madridin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, varhaiskasvatuksen opettaja Alvaro sanoo.
Toinen prosessiin valittu opettaja Erika ihastui Suomeen opiskelijavaihdossa yliopistoaikana. Kun Suomessa työskentelevä ystävä lähetti hänelle Helsingin kaupungin työpaikkailmoituksen, Erika näki tilaisuutensa tulleen.
– Helsinki ei ole niin kiireinen, vaan siellä oleminen tuntui rentouttavalta – kodilta, Erika miettii.
Kiireettömyys näkyy Erikan mukaan myös koulutuksen maailmassa.
– Suomessa lapsen tarpeita kunnioitetaan ja jokaisen yksilöllinen oppimisen rytmi otetaan huomioon.
Jatko jo selvillä
Helsinki kehittää jatkuvasti erilaisia toimenpiteitä sen eteen, että uusilla opettajilla olisi mahdollisimman hyvä työn aloitus.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala valmentaa varhaiskasvatuksen esihenkilöitä ja työntekijöitä kielitietoisessa työskentelyssä sekä moninaisuuden johtamisessa kaupunkitasoisten työyhteisöjen kieliperiaatteiden mukaisesti.
Rekrytointiprosessiin kuuluu aina Suomessa jatkuva kielikoulutus sekä asettautumisen tuki. Opettajia autetaan asunnon löytämisessä sekä erilaisissa viranomaisasioissa.
Helsinki aloittaa suomenkieliseen varhaiskasvatukseen toisen ulkomailta rekrytoinnin projektin syksyllä 2025. Tarkoituksena on rekrytoida noin 20 opettajaa, jotka aloittavat työt päiväkodeissa elokuussa 2026.
Suomen kuusi suurinta kaupunkia tavoittelevat noin 8000 uuden korkeakoulutetun varhaiskasvatuksen työntekijän rekrytoimista vuoteen 2032 mennessä.
Uusia korkeakoulutettuja tavoitellaan ulkomailta rekrytointien ohella korkeakoulujen aloituspaikkoja lisäämällä, tilauskoulutusmallin rakentamisella varhaiskasvatuksen työntekijöille, työnvälitystä kehittämällä ja varhaiskasvatuksen sosionomien työnkuvaa kehittämällä.