Millainen on tulevaisuuden oppilaitos? Stadin AO:n johtavan rehtorin, Maria Sarkkisen mielestä vastaus löytyy Helsingin Roihupellosta. Loppuvuodesta valmistuva Stadin AO:n jättikampus hyödyntää muuntautumiskykyisiä tiloja, uusiutuvaa energiaa ja eri alojen yhteistyötä.
Stadin AO:n Roihupellon kampus on noussut kolmessa vuodessa harjakorkeuteensa ja näyttää ulospäin jo liki valmiilta. Julkisivun kahta sisääntuloa koristavat isot lasiseinät ja näyttävät puureunukset. 44 000 bruttoneliön kokoinen rakennus keskittää saman katon alle 13 ammatillista perustutkintoa ja 4500 opiskelijaa, mutta monikäyttöinen rakennus on suunniteltu muidenkin helsinkiläisten käyttöön.
– Teemme entistä tiiviimpää yhteistyötä yritysten ja Helsingin työllisyyspalvelujen kanssa. Meille tulee Roihupeltoon tilat nuorten työpajoille, joiden toivomme madaltavan kynnystä ammatillisen koulutuksen puolelle, kertoo Maria Sarkkinen, Stadin AO:n johtava rehtori ja Helsingin kaupungin ammatillisen koulutuksen päällikkö.
Lujatalo Oy:n toteuttama kampus on elinkaarihanke, jossa rakennuttaja on 20 vuoden ajan vastuussa ylläpitopalveluista sekä kohteen luovutuskuntovaatimusten täyttymisestä. 150 miljoonan euron hintainen kampus on Helsingin suurimpia meneillään olevia rakennushankkeita.
Stadin AO:n opiskelijoita ja henkilökuntaa on kuultu uuden rakennuksen suunnittelussa. Opiskelijat ovat olleet mukana myös rakennusvaiheessa ja osallistuvat muuttoon loppuvuodesta.
– Työmaalla ovat olleet muun muassa sähkö- ja LVI-alan opiskelijamme sekä pintakäsittelijät. Stadin AO:n opiskelijat olivat mukana Myllypuron toimipaikankin rakentamisessa pari vuotta sitten, hankkeen käyttäjävastuuhenkilö Petri Heinilä taustoittaa.
Roihupellon kampus täyttää modernin julkisen tilan kriteerit. Rakennuksessa on runsaasti ikkunoita ja kolme isoa sisäpihaa, jotka tuovat sisään luonnonvaloa. Hyvinvointia lisäävät kuntosali sekä tanssi- ja joogahuone. Suurta liikuntasalia voivat hyödyntää myös urheiluseurat.
Monet perinteisistä oppilaitoksista tutut tilat ovat kokeneet Roihupellossa muodonmuutoksen. Talon johdolla tai opettajilla ei ole enää omia työpisteitä eikä eri alojen opiskelijoita jaotella erillisiin luokkahuoneisiin. Auditorion sijaan tapahtumakeskuksena toimii muuntautumiskykyinen ruokasali.
– Ihmisten jakaminen eri siiloihin ei ole enää tätä päivää. Olemme halunneet lisätä tilojen suunnittelulla synergiaa eri alojen välille. Käytännössä se voi tarkoittaa sitä, että risteytämme esimerkiksi sote-alaa ja hyvinvointiteknologiaa. Samalla opiskelijat pääsevät tutustumaan eri aloihin, Sarkkinen havainnollistaa.
Tilojen joustavuus näkyy myös Roihupellon keskusvarastossa, jossa sekä logistiikka-alan opiskelijat että varastotyöntekijät tulevat kohtaamaan päivittäin.
– Haluamme, että eri ikäiset ja erilaisissa uravaiheissa olevat ihmiset oppivat toimimaan yhdessä, sillä sitähän se todellisuus on työelämässäkin.
Visio tulevaisuuden koulutuksesta ja työelämässä vaadittavista taidoista on ollut Maria Sarkkisen mukaan oleellinen pohja uutta kampusta suunniteltaessa.
– Vaikka olisi helpompaa jäädä toistamaan vanhoja kaavoja, ammatillisen koulutuksenkin on muututtava maailman mukana. Uskon, että Roihupellon moderni kampus tukee opiskelun ja työelämän murrosta. Haluamme, että nuoret pohtivat jo opiskeluaikana, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan, jotta he osaavat kehittää taitojaan monialaisesti.
Työelämäpedagogiikka ohjaa toimintaa myös Stadin AO:n Roihupellon kampuksella.
– Tavoitteena on, että kun opiskelija valmistuu Stadin AO:sta, hänellä on jo jalka tukevasti työelämässä ja hyvät mahdollisuudet jatko-opintoihin. Mutta sekin on muistettava, etteivät kaikki opi samassa tahdissa. Siksi emme voi puristaa heitä saman muotin läpi.
Roihupellon uuteen kampukseen on hyvät kulkuyhteydet. Vierestä kulkee pikaratikka 15, joka liikennöi Espoon Keilaniemestä Helsingin Itäkeskukseen. Oppilaitoksen kupeeseen tulee myös kaupunkipyörien asema.
Kampuksen rakentamisessa on otettu muiltakin osin huomioon hiilijalanjälki, joka tulee olemaan 10 prosenttia vertailulaskelmia pienempi. Aurinkopaneeleja ja maalämpöä on pystytty hyödyntämään jo rakennusvaiheessa.
Roihupellon kampuksella opiskelijoilla ei ole enää kulkulätkiä, vaan ovet avautuvat kännykkäsovelluksen avulla. Samalla periaatteella toimivat lukolliset kaapit.
– Avaimet tahtovat hukkua helposti tai unohtua kotiin, mutta kännykkä kulkee yleensä jokaisen mukana. Sovelluksen avulla meidän on myös helpompi tehdä kulunvalvontaa, Petri Heinilä kertoo.
Roihupellon uusi kampus avautuu tammikuussa 2026.
Teksti ja kuvat: Sanna Wallenius
