Satamavaraston viimeiset vaiheet – kuvasarja näyttää Jätkäsaaren Bunkkerin purkamisen

Jätkäsaaren Bunkkerin purkaminen vei yli kaksi vuotta. Massiivisten betonirakenteiden lisäksi työmaalla ratkottiin kaivantoon nousevan meriveden tuomia haasteita ja huomioitiin pesiviä lokkeja. Nyt entisen satamavaraston tontti on luovutettu Jätkäsaaren uuden uinti- ja liikuntakeskuksen rakentamista varten.

Julkaistu
Ilmakuva Jätkäsaaren Bunkkerista ennen purkutöiden aloittamista.
Kuva: Harri Saarinen

Purkukoneet nostettiin vesikaton kautta rakennuksen ylimmälle tasolle. Siitä alkoi kesällä 2024 yksi Jätkäsaaren Bunkkerin purkutyön näkyvimmistä vaiheista: suuren satamavaraston raskaita rakenteita ryhdyttiin purkamaan ylhäältä alaspäin.

Työtä tehtiin tiiviisti rakennetun kaupunginosan keskellä. Bunkkerin vieressä sijaitsevat Jätkäsaaren päiväkoti, koulu, asuinrakennus ja Verkkokauppa.com. Naapurirakennusten keskelle jäävällä tontilla purettavaa riitti myös maan pinnan alapuolella.

Syyskuussa 2026 purkuhanke saavutti tärkeän etapin, kun rakentamiskelpoinen tontti luovutettiin uinti- ja liikuntakeskuksen toteuttajalle YIT:lle.

Miehet siirtävät säkkejä Jätkäsaaren Bunkkerina tunnetussa suuressa varastorakennuksessa. Säkit ovat korkeissa pinoissa lastauslavojen päällä.
Bunkkeri varastokäytössä 1970-luvun alkupuolella. Kuva: Eino Heinonen, Helsingin kaupunginmuseo

Satamavaraston suunnitelma syntyi yhdessä yössä

Bunkkerin tarina alkoi 1960-luvun lopulla, kun arkkitehti Risto-Veikko Luukkonen pyysi Bertel Ekengreniltä rakenne-ehdotusta seitsemänkerroksiseen satamavarastoon. Jokaiseen kerrokseen oli tarkoitus tulla noin 6 000–7 000 neliömetriä tilaa.

Ekengrenin muistelmien mukaan hän piirsi teräsbetonirungon ehdotuksen seuraavana yönä. Luukkonen suunnitteli rakennuksen julkisivun nauhaikkunoineen. Kun suunnitelma esiteltiin sataman johtajalle jo kolmantena päivänä, tämä hyväksyi sen toteutettavaksi.

Vuonna 1971 valmistuneessa Bunkkerissa tavara kulki kerrosten välillä hissien avulla. Ramppeja ei rakennettu, vaan yhdeksän suurta hissiä kuljetti trukkeja lasteineen. Hissien kantavuudet olivat viisi tai kymmenen tonnia.

Raskaat tavarakuormat edellyttivät järeitä rakenteita. Välipohjien oli kestettävä keskimäärin kahden ja puolen tonnin kuormitus neliömetrillä. Betonia tarvittiin niin paljon, että tontille perustettiin rakentamisen ajaksi oma betonitehdas.

Vienti- ja tuontitavaran siirtyminen kontteihin päätti aikanaan talletusvaraston alkuperäisen käyttötarkoituksen. Bunkkeri jäi vuosiksi vajaakäyttöön, ja sille etsittiin uutta tulevaisuutta. Vuonna 2015 kaupunki valitsi toteutuskilpailun kautta SRV:n rakennuksen kehittäjäksi. Käyttötarkoituksen muuttamiseen tähdännyt hanke kuitenkin kariutui syksyllä 2023.

Saman vuoden marraskuussa alkoi purkuhankkeen suunnittelu. Aikanaan raskaita varastokuormia varten rakennettu betonirunko oli nyt purettava.

Suuret rakenteet vaativat suuria koneita

Purkutyöt alkoivat keväällä 2024 esipurulla ja haitta-aineiden poistamisella. Varsinainen raskas purkaminen eteni kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennuksesta purettiin noin 60 prosenttia silloisen luvan mukaisesti. Rakennuksen loppuosan purkulupa myönnettiin toukokuussa 2025, joka mahdollisti työn saattamiseen loppuun asti.

Rakenteiden järeydestä kertoo halkaisijaltaan kolmimetriset pilarit, joita purettiin rakennuksen yläosissa piikkaamalla ja kellarissa vaijerisahaamalla. Lisäksi rakenteet olivat erittäin massiivisesti raudoitetut.

Toiseen vaiheeseen tuotiin entistä suurempaa kalustoa ja purkamista päästiin jatkamaan maasta käsin. Massiivisia rakenteita purki muun muassa 140 tonnin painoinen kone pitkäpuomeineen. Suunniteltu aloitus kuitenkin siirtyi kesäkuusta elokuuhun 2025 lokkien vuoksi.

Vuoden 2025 loppuun mennessä toinen purkuvaihe oli valmis, jonka jälkeen alkoi kolmannen purkuvaiheen työmaan valmistelu.

Bunkkerin maanpäälliset rakenteet on purettu.
Toinen purkuvaihe valmistui joulukuussa 2025. Tämän jälkeen työ siirtyi kellarikerroksiin ja tontin tukirakenteisiin. Kuva: Harri Saarinen

Merivesi nousi kaivantoon

Kolmannessa vaiheessa työ jatkui kellarien purkamisella. Purkamisen rinnalla rakennettiin tonttia tukevia ponttiseiniä, joilla maanpaine ja maamassat saatiin hallintaan. Töiden edetessä tontin vanhoissa täyttötöissä syvemmällä käytetyt suuret täyttölohkareet kuitenkin pakottivat muuttamaan osaa suunnitelluista tukirakenteista ja tämän vuoksi osalla alueista teräsponttiseinien tilalle tehtiin porapaaluseinät.

Kaivutöiden edetessä keväällä 2026 syvemmälle, kaivantoon alkoi nousta paineellista merivettä. Vedenhallinnasta tuli siten eräs keskeinen osa työmaan loppuvaihetta. Veden tuloa hallittiin verhoinjektoimalla, täytöillä ja pumppaamalla. Pumpattavaa vettä johdettiin saostuslavan kautta jätevesiviemäriin.

Myös lokit kuuluivat työmaan viimeiseen kesään. Pesiville linnuille ja lokinpoikasille järjestettiin tontille omia rajattuja alueita.

Varaston paikalle tulee tilaa liikkumiselle

Bunkkerin purkuhankkeessa pääurakoitsijana toimi kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara. Purkamiseen osallistuivat eri vaiheissa Lotus Demolition, UIP ja Paupek.

Nyt tontin käyttö muuttuu sataman tavaravarastosta kaupunkilaisten liikuntapaikaksi. Paikalle rakennettavaan Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskukseen tulee muun muassa 50 metrin uima-allas, palloilutiloja, kuntosali sekä ryhmäliikunta- ja harjoittelutiloja.

Keskuksen tilat on tavoitteena ottaa käyttöön vuodenvaihteessa 2029–2030. Ne palvelevat niin lähialueen kouluja, seuroja ja yhdistyksiä kuin omatoimisia liikkujia.

havainnekuva alustava rakennus ja urheilukenttä sen vieressä
Havainnekuvassa vuodelta 2025 tuleva Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskus. Kuva: PES-Arkkitehdit Oy