Susanna Ruuth työskentelee lasten puheterapeuttina Oulunkylän terveysasemalla. Työssään hän tutkii, kuntouttaa ja ohjaa alle 18-vuotiaita puheterapiaa tarvitsevia lapsia ja nuoria.
Helsingin kaupungin perhekeskukset tarjoavat lapsiperheille alueellisia terveys- ja sosiaalipalveluja. Fyysisessä perhekeskuksessa palvelut saa yhdestä paikasta ja verkostomaisissa perhekeskuksissa lähialueen eri toimipisteistä. Perhekeskuksissa on tarjolla myös lasten ja nuorten puheterapiaa.
Susanna Ruuth on toiminut puheterapeuttina Helsingin kaupungilla 32 vuotta. Puheterapeutin tehtävä on ennaltaehkäistä, tutkia ja kuntouttaa puheen ja kielen häiriöitä sekä niihin liittyviä vuorovaikutuksen vaikeuksia. Susannaa alassa kiinnosti ennen kaikkea monitieteisyys: Puheterapeutin opinnot sisältävät logopedian lisäksi opintoja muun muassa psykologiasta, kielitieteestä ja lääketieteestä. Laaja koulutus antaa valmiudet tunnistaa ja kuntouttaa monenlaisia puheen, kielen ja vuorovaikutuksen häiriöitä.
Ensimmäinen ajatus puheterapiatyöstä voi monella liittyä erilaisten äännevirheiden, kuten ärrävian, korjaamiseen. Todellisuudessa työnkuva on paljon monipuolisempi: puheterapeutit auttavat ääneen, puheeseen, kieleen, kommunikaatioon sekä nielemiseen ja syömiseen liittyvissä vaikeuksissa.
Syyt puheterapeutin vastaanotolle saapumisen taustalla voivat olla hyvin moninaisia. Esimerkiksi pienemmillä lapsilla ne voivat liittyä kielen ymmärtämiseen, puheilmaisun kehitykseen tai siihen, miten lapsi on vuorovaikutuksessa ja kontaktissa muihin. Toisinaan esimerkiksi kiinteään ruokaan siirtymisessä ilmenevät vaikeudet voivat johtua lapsen suun motoriikasta. Tällöin puheterapeutti voi tutkia, miten lapsi pureskelee ja miten tämän kieli liikkuu.
Puheterapiaan tullaan aina neuvolan tai kouluterveydenhuollon lähetteellä. Yksi tyypillinen lähtötilanne puheterapiaan saapuvalla perheellä on vanhempien kokemus siitä, ettei lapsi ymmärrä arjessa puhuttua kieltä tai tuota itse kokonaisia sanoja. Hitaasti kehittyvä puhe ei kuitenkaan aina viittaa kielihäiriöön.
– Viivästynyt kielen kehitys ei ole ongelma, jos se menee kuitenkin koko ajan oikeaan suuntaan, Susanna selittää.
Ensimmäisellä käynnillä puheterapeutti arvioi esimerkiksi lapsen käyttösanavarastoa, ymmärtämistä ja kerrontaa. Arvioinnissa käytetään apuna paljon erilaisia kuvia ja leluja. Myös vanhempien haastattelu on tärkeä osa hoidontarpeen arviointia, sillä he tuntevat lapsensa haasteet ja kehityksen parhaiten. Arviointikäynnin perusteella puheterapeutti tekee hoitosuunnitelman, joka voi sisältää seurantakäyntejä, pidempiä puheterapiajaksoja tai jatkotutkimuksia.
Erilaisten lasten kohtaaminen on taito, joka harjaantuu vuosien myötä. Vastaanottokäynti saattaa olla perheelle jännittävä tilanne, mikä voi vaikuttaa lapsen käytökseen ja vuorovaikutukseen.
– Meillä on onneksi monta konstia, joilla saa lapsen rentoutumaan ja jännityksen häviämään, Susanna toteaa. Joskus hiljaisemman lapsen kanssa pitää edetä hitaasti, ja tarvittaessa arviointikäyntejä varataan useampi.
Lapsen hyvinvointia tuetaan monen ammattilaisen yhteistyönä, esimerkiksi neuvolapsykologin, ravitsemusterapeutin tai toimintaterapeutin kanssa. Myös varhaiskasvatus toimii tärkeänä yhteistyökumppanina, sillä heillä on paljon tietoa siitä, miten lapsi arkipäivän askareissa toimii. Perhe ja lähipiiri voi osaltaan tukea lapsen toimintakyvyn kasvamista ja kielen kehitystä kotona pienilläkin teoilla: yhteinen puuhastelu, tekemisen sanallinen kuvailu, ympäristön havainnointi ja kysymysten esittäminen lapselle auttavat kielellisen hahmottamisen ja sanavaraston kehittymisessä.
Puheterapeutin työssä pääsee etsimään ratkaisuja ja tukemaan perheitä haastavissakin tilanteissa. Susannan mielestä työssä parasta onkin juuri asiakaskohtaamiset.
– Lasten onnistumisen hetkiä on ihana seurata. Jokaiseen päivään mahtuu ainakin yksi mieleenpainuva hetki.
Puheterapiakäynneillä koetut onnistumiset rohkaisevat myös vanhempia jatkamaan kielen kehityksen tukemista kotona.
Vuosien myötä puheterapian asiakaskunta on monimuotoistunut ja palveluja myös kehitetään jatkuvasti tarpeiden mukaan.
– Koko ajan meidän ala kehittyy ja tulee uusia toimintatapoja. Me myös kouluttaudumme jatkuvasti, Susanna toteaa.
Asiakkaiden äidinkielien kirjo on kasvanut, ja iso osa asiakkaista ovatkin nykyään monikielisiä perheitä. Toisinaan arviointitilanteessa käytetään apuna tulkkia, ja arvio tehdään sekä suomen kielestä että lapsen omasta äidinkielestä. Vieraan kielen oppiminen voi kenellä tahansa olla hidasta, eikä hidas oppiminen vielä tarkoita kielihäiriötä.
– Monikielinen ympäristö itsessään ei vaikuta kielten oppimiseen tai kehitykseen negatiivisesti, Susanna muistuttaa.
Haastavienkin tapauksien kohdalla on tärkeä muistaa, että vastaanotolla ei etsitä pulmia, vaan ratkaisuja. Usein ratkaisun avaimet löytyvät läheltä.
– Me teemme paljon yhteistyötä varhaiskasvatuksen, koulun ja tietysti perheen kanssa, jotta lapsen asiat edistyisivät parempaan päin. Pääsääntöisesti kaikki lähtevät täältä tyytyväisinä, Susanna toteaa.
Jos lapsesi kielen kehitys tai puhuminen mietityttää, voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä omaan neuvolaasi. Neuvolan ammattilaiset arvioivat, onko puheterapialle tarvetta vai löytyykö ratkaisu tilanteeseen jostain muualta.