Mielialahäiriöpalveluiden päiväyksikkö tukee, kun tavallinen poliklinikkahoito ei riitä. Yksikön tiivistä avohoitoa saa esimerkiksi kotiutuessa sairaalahoidon jälkeen tai kun elämä kriisiytyy.
Mielialahäiriöpalveluiden päiväyksikön palveluja tarjotaan sairaalahoidosta kotiutuville, avohoidossa oleville, myös vasta palvelujen pariin tulleille helsinkiläisille, jotka tarvitsevat tukea esimerkiksi kotona itsenäisesti pärjäämiseen. Potilaaksi voidaan tulla myös päivystyksen kautta.
— Päiväyksikön potilaiden lähtötilanteet ovat erilaisia. Lähdemme liikkeelle potilaiden haasteista ja oireista, emme niinkään diagnooseista, potilaaksi voi päästä jo seuraavana päivänä lähetteen saapumisesta, Jessica Helppi toteaa.
Päiväyksikön potilailla voi olla itsetuhoisuutta, tunnesäätelyn ongelmia, ahdistusta, arjen hallinnan ja toimintakyvyn ongelmia sekä osallisuuden puutetta ja yksinäisyyttä.
Potilasohjaus päiväyksikköön tapahtuu lähetekäsittelyn kautta, josta vastaavat ylilääkäri Jessica Helppi ja apulaisylilääkäri Jenni Kivikangas. Hoidossa käydään arkisin maanantaista perjantaihin ja hoitojakso kestää tavallisesti yhdestä kymmeneen viikkoa.
— Potilailla on säännöllinen viikko-ohjelma. Se tuo mielekästä osallisuutta arkeen ja vakautta elämään, sanoo johtava toimintaterapeutti Päivi Kena. Hän toimii yksikössä esihenkilönä.
Kena kertoo, että päiväyksikön hoito koostuu ryhmä- ja yksilövastaanotoista, jotka voivat olla psykologin, toimintaterapeutin, hoitajan, lääkärin tai kokemusasiantuntijan vastaanottoja. Hoitoon kuuluu moniammatillinen aloitus ja lopputapaaminen sekä tarvittaessa välitapaamisia. Myös potilaan läheisiä tavataan.
— Hoito koostuu moduuleista, joiden teemoja voivat olla esimerkiksi tunnesäätely, ahdistuksen hallinta, avun pyytäminen, syömisen vakauttaminen ja sujuva arki. Näiden aiheiden ympärille rakennetaan potilaan hoito hänen tarpeidensa mukaan, Kena kuvailee.
Päivittäiseen toimintaan liittyvien ongelmien ratkominen on oleellinen osa päiväyksikön arkea, koska monella potilaalla on toimintakyvyn haasteita. Esimerkiksi liikkeelle lähteminen voi olla vaikeaa, ja sosiaalisten tilanteiden pelko on tavallista.
— Parhaimmillaan hoito vakauttaa hoidettavan ihmisen tilaa hyvinkin paljon. Pystymme esimerkiksi tukemaan paluuta kotiympäristöön osastojakson jälkeen. Samanaikaisesti arvioimme tuen tarpeita, jotta toistuvilta sairaalajaksoilta vältyttäisiin, sairaanhoitaja Jasmiina Oksanen kertoo.
— Pystymme tarjoamaan täällä potilaalle tiiviimmän jakson poliklinikkahoidon rinnalla, jossa tapaamisia on harvemmin. Psykiatrian poliklinikoiden kanssa tehdään paljon yhteistyötä, lähihoitaja Lotta Salo toteaa. Kontakti potilaalle hoitoa antavan poliklinikan suuntaan on todella tärkeä.
Mielialahäiriöpalveluiden päiväyksikkö aloitti nykyisessä muodossa toimintansa viime syyskuussa. Se tarjoaa palvelujaan arkisin klo 8.15–15.
Uuden yksikön toimintaa on kehitetty projektissa, jossa mukana on ollut koko henkilöstö. Kehitystyölle on varattu säännölliset ajankohdat kalentereista. Tämä on mahdollistanut työntekijöiden keskeisen aseman uusien toimintojen suunnittelussa ja pilotoinnissa. Lisäksi potilaiden palautetta on kerätty ja hyödynnetty eri tavoin projektin aikana.
Yksikön osana toimii Mielialahäiriöpalveluiden liikkuva avohoito, joka on auki vuoden jokaisena päivänä. Liikkuva avohoito tukee tarvittaessa päiväyksikön potilaita, kun yksikkö on kiinni. Liikkuvan avohoidon tuki ei kuitenkaan edellytä hoitojaksoa päiväyksikössä vaan palvelu on suunnattu aikuisille helsinkiläisille mielialahäiriöpotilaille, joilla on hoitosuhde psykiatrian poliklinikalla ja hoidon tiivistämisen tarve.
Päiväyksikkö toimii Auroran sairaalan alueella, jossa sijaitsee myös muita Helsingin psykiatrian palveluja. Työntekijöitä päiväyksikössä ja liikkuvassa avohoidossa on noin 25, joista lääkäreitä on kolme. Potilaspaikkoja päiväyksikössä on 36.
— Potilaan näkökulmasta muuttui viime syksynä se, että sekä lyhyet akuutit parin viikon jaksot että pidemmät noin 10 viikon kuntouttavat jaksot voidaan tarjota samassa paikassa ja hoidon sisältö on mahdollista räätälöidä aiempaa yksilöllisemmin potilaan tarpeiden mukaan, Helppi kertoo.
— Tavoite on, että voimme tarjota yksilöllisemmin suunniteltuja hoitojaksoja. Nyt lähdemme liikkeelle potilaskohtaisesti siitä, mikä on se eniten potilaan arkea haittaava toimintakyvyn haaste ja millä tavalla me pystyisimme häntä parhaiten sen osalta tukemaan.
Päiväyksikköön lähetetään myös potilaita, jotka ovat juuri tulleet psykiatrian asiakkaiksi. Tilanne on katsottu sen verran haastavaksi, että heidät on jo hoidon alkuvaiheessa ohjattu päiväyksikköön.
— On tärkeää, että pystymme mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarjoamaan potilaille tehokasta hoitoa, jotta vältettäisiin ongelmien kroonistuminen, Helppi summaa.
Päiväyksikössä on potilailta, jotka ovat eri vaiheissa hoitoa. Osalla on pitkä hoitohistoria. Jotkut ovat olleet päiväyksikössä useamman hoitojakson.
Päiväyksikön työntekijöiden potilailta saama suora palaute on yleensä hyvää. Potilaat ovat tyytyväisiä. Esimerkiksi omahoitajia kiitetään paljon. Tyytyväisyyttä on mitattu lisäksi Feedbackly-järjestelmällä.
Myös työntekijät viihtyvät yksikössä. Lähihoitaja Lotta Salo kokee tekevänsä tosi mielekästä työtä.
— Olen ollut yksikössä vuoden töissä, täällä on hyvä meininki. Kaikki lähtee potilaan kohtaamisesta, asiakkaan ja ammattilaisen ensikohtaamisella on tosi iso merkitys, Salo sanoo.
Oksasen mielestä työstä tekee mielekkään se, että päiväyksikössä on sekä alkuvaiheen akuutimman tilanteen potilaita että kuntouttavan vaiheen potilaita,
— Meillä on myös potilaita, jotka ovat käyneet meillä useamman kerran. Elämän tilanteet ovat muuttuvia ja jokaisesta jaksosta voi oppia uutta. Uusia oivalluksia voi syntyä yksittäisellä hoitokerralla valtava määrä, Oksanen summaa.
Kokemusasiantuntijana työkseen toimivan Tuula Samulinin tehtäviin kuuluu sekä kahdenkeskisiä tapaamisia potilaiden kanssa, että Toimiva arki -ryhmän ohjaamista. Ryhmiä ohjaavat myös muut kokemusasiantuntijat. Näissä ryhmissä ja vastaanotoilla käydään läpi esimerkiksi arkielämän haasteita ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä.
— Vaikka ihmisellä on mielenterveyden häiriö, hän voi elää tavallista elämää. Meitä kokemusasiantuntijoita on päiväyksikössä viisi, eli aika monta. Vertaisuus näyttelee yksikön työssä tärkeää roolia, Samulin kommentoi.
— Potilaalle on äärettömän tärkeää kohdata vertainen, joka on omalla matkallaan jo sellaisessa pisteessä, että pärjää elämässä hyvin, Oksanen lisää.
— Tätä kokemusta eivät pysty ammattilaiset suoraan tarjoamaan. Kokemusasiantuntijat tuovat toivon näkökulman, Oksanen summaa.
teksti ja kuvat Markus Snellman
