Pääkaupunkiseudun yhteiskampanja opastaa tunnistamaan päihdemyrkytyksen ja antamaan ensiapua

Pääkaupunkiseudun kunnat ja hyvinvointialueet toteuttavat keväällä tarrakampanjan busseissa ja junissa päihdekuolemien ehkäisemiseksi. Kun tunnistamme päihdemyrkytyksen oireet, yhä useampi kuolema voidaan estää.
Kampanjatarra liimattuna lähijunan pöydälle.
Kuva: Alli Pätynen
Ensiapuohje: Onko kaverilla päihdemyrkytys? Pelasta kaveri, jos ei reagoi! Normaalia väsyneempi? Kalpea? Poikkeava hengitys? Avaako silmät? Herääkö, kun nostat istumaan? Pelasta kaveri, jos hän ei reagoi! 1. SOITA 112, odota linjalla! Kerro, että mahdollinen päihdemyrkytys. 2. HENGITTÄÄKÖ? Kohota leukaa. Jos oksentaa, käännä pää sivuun. 3. Ei hengitä: Elvytä 30 painallusta (2 puhallusta). Hengittää: Käännä kylkiasentoon.
Huumeet, alkoholi ja muut päihteet voivat aiheuttaa henkeä uhkaavia tilanteita. Silloin tarvitaan nopeaa ensiapua. Kuva: Suomen Punainen Risti

Pääkaupunkiseudun keskeisillä juna- ja bussireiteillä näkyvä tarrakampanja ohjaa hakemaan lisätietoa päihdemyrkytysoireista ja ensiavusta Punaisen Ristin verkkosivulta. Lisäksi tietoa jaetaan kaupunkien ja hyvinvointialueiden toimipisteissä ja digitaalisilla kanavilla. 

Kampanja on käynnissä 27.4.–24.5.2026 ja siihen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kerava, Kauniainen sekä Länsi-Uudenmaan ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet.

Myrkytyskuolemat voidaan estää, jos oireet tunnistetaan ajoissa

Suomessa huumekuolema johtuu yleensä myrkytystilasta, joka syntyy erilaisten huumaavien aineiden, kuten lääkkeiden ja alkoholin tai huumeiden samanaikaisesta käytöstä. Yleisimmin huumekuolemia aiheuttaa opiaattien ja bentsodiatsepiinien yhteiskäyttö.

Henkeä uhkaavat myrkytysoireet vaihtelevat selkeästi havaittavista, kuten kouristelusta, epämääräisiin, esimerkiksi voimakkaaseen väsymykseen. Tyypillisesti uhkaava hätätilanne syntyy, kun voimakkaasti päihtynyt henkilö menee nukkumaan ja on vaarassa kuolla nukkuessaan hengityksen lamaantumiseen tai tukehtumiseen. 

Päihdemyrkytys ei katso aikaa eikä paikkaa. Kuka tahansa voi törmätä tilanteeseen, jossa päihdemyrkytys vaatii välitöntä toimintaa, avun hälyttämistä ja ensiapua. Tieto auttaa toimimaan oikein. 

“Päihdemyrkytys voi näyttää ulospäin vain voimakkaalta päihtymykseltä tai väsymykseltä. Siksi tilanteen vakavuutta ei aina ymmärretä ajoissa. Kampanjalla haluamme muistuttaa, että epävarmassa tilanteessa kannattaa aina hälyttää apua: liian aikaisin toimiminen ei ole virhe, mutta liian myöhään toimiminen voi maksaa ihmishengen. Hätätilanteessa pienikin välittäminen ja rohkeus toimia voivat merkitä toiselle ihmiselle koko elämää”, sanoo Vantaan kaupungin ehkäisevän päihdetyön asiantuntija Miia Myyryläinen.

Välittämällä autamme myös päihteitä käyttävien ihmisten läheisiä

Päihteidenkäyttö näkyy yhteiskunnassa laajasti ja koskettaa päihteitä käyttävien ihmisten lisäksi heidän läheisiään, perheitään ja yhteisöjä, joissa he elävät. Tästä muistuttaa myös kampanjan aikana 5. toukokuuta vietettävä Läheistenpäivä.

Suomessa on arvioitu olevan noin miljoona ihmistä, joihin läheisen päihteidenkäyttö vaikuttaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on arvioinut, että Suomessa on 89 000 alaikäistä lasta, joiden toisella tai molemmilla biologisilla vanhemmilla on jossain vaiheessa ennen lapsen täysi-ikäisyyttä vakava päihdeongelma.

Auttamalla päihteitä käyttäviä ihmisiä tuemme myös heidän perheitään, ystäviään ja muita läheisiä ja vahvistamme koko yhteiskunnan hyvinvointia.

Nuorten huumekuolleisuus on Suomessa huolestuttavan korkea

Suomessa huumausaineisiin kuolleista poikkeuksellisen suuri osa on alle 25‑vuotiaita – suhteellisesti enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Huumausaineet aiheuttavat enemmän nuorten kuolemia kuin liikenneonnettomuudet.

Vaikka nuorten huumekuolemat ovat laskeneet vuoden 2023 huippulukemista, yhä lähes joka viides 15–24-vuotiaiden nuorten kuolemista johtuu huumausaineista. Yli puolet kaikista huumekuolemista on tapaturmaisia. 

Tuoreimpien vuoden 2024 tilastojen mukaan huumausaineisiin kuolee erityisesti nuoria aikuisia sekä 40–44-vuotiaita. Lähes joka kolmas huumausaineisiin kuollut oli 25–34-vuotias.