Omahoitajat auttavat paljon palveluita tarvitsevia helsinkiläisiä

Pihlajamäen terveysasemalla paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden hoito perustuu asiakkaan kokonaistilanteen kartoitukseen, luottamuksen rakentamiseen ja hoidon jatkuvuuteen. Omahoitajat Anniina, Moska ja Vilja auttavat asiakkaita tilanteissa, joissa hoito vaatii lukuisten palvelujen yhteensovittamista ja aikaa.

Julkaistu , päivitetty
Pihlajamäen terveysaseman omahoitajatiimi
Kuva: Jenna Honkanen

Pihlajamäen terveysasemalla huomattiin reilu kymmenen vuotta sitten, että osa terveysaseman asiakkaista hyötyisi yksittäisten hoitokäyntien sijaan omasta ammattilaisesta. Terveysasemalla päätettiin nimittää hoitaja, joka keskittyisi nimenomaan paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden vastaanottotyöhön. 

Terveydenhoitaja Svea Rudik aloitti uudessa tehtävässä keväällä 2016. Hänen työnkuvaansa kuului asiakkaiden kokonaistilanteen kartoitus ja vastuu heidän hoitonsa koordinoinnista. Sittemmin Pihlajamäen omahoitajatiimi on kasvanut kolmella ammattilaisella: terveydenhoitaja Moska Obaidilla ja Vilja Uusitontilla sekä sairaanhoitaja Anniina Rantalalla. Svea toimii nykyään heidän esihenkilönään. 

– Viimeisten vuosien aikana paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden määrä on kasvanut. Toisaalta terveysasemalla on myös opittu tunnistamaan paremmin asiakkaita, jotka hyötyisivät omahoitajasta, kertoo Svea. 

Moska työhuoneessaan
Terveydenhoitaja Moska on työskennellyt viimeiset neljä vuotta omahoitajana Pihlajamäen terveysasemalla. Hän on nähnyt työssään, miten suuri merkitys hoidon jatkuvuudella on asiakkaalle. "Kun asiakas saa omahoitajan, hänen ei tarvitse kertoa tilannettaan aina uudelleen alusta. Näin hoitoon tulee rytmiä ja ennakoitavuutta. Omahoitajana varmistan, että asiakas pysyy kartalla hoidon edistymisestä, mikä herättää luottamusta", Moska sanoo. Kuva: Jenna Honkanen

Jokainen hoitosuhde alkaa asiakkaan kuulemisella

Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden tilanteet ovat usein monimutkaisia. Heillä voi olla samanaikaisesti useita somaattisia pitkäaikaissairauksia, mielenterveyden haasteita, päihdeongelmaa, väkivaltaa lähipiirissä, työttömyyttä tai muutoin vaikea elämäntilanne.

 Tavoitteena on, että tiivis työskentely olisi väliaikaista ja kantaisi eteenpäin.

Moska

Kun kuka tahansa terveysaseman ammattilainen tunnistaa vastaanotollaan asiakkaan, joka voisi hyötyä omahoitajasta, hän on yhteydessä omahoitajien tiimiin. Tämän jälkeen joko Anniina, Moska tai Vilja ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja tiedustelee halukkuutta omahoitajatyöskentelyyn.

– Ketään ei pakoteta asiakkaaksemme, vaan yhteistyö alkaa aina asiakkaan suostumuksesta, kertoo terveydenhoitaja Vilja.

Svea työhuoneessaan
Moni paljon palveluita tarvitsevista on ehtinyt asioida terveysasemalla useasti ennen omahoitajasuhdetta. Kenelläkään yksittäisellä ammattilaisella ei kuitenkaan ole ollut kokonaiskuvaa asiakkaan tilanteesta. "Kun kokonaiskuva puuttuu, hoidolla on vaarana pirstaloitua. Silloin myös päällekkäinen työ lisääntyy, eikä aina ole selvää, mikä asiakkaan tilanteessa aidosti auttaa. Omahoitaja ei siis ole vain asiakkaalle paras ratkaisu, vaan hyödyttää myös koko terveysaseman toimintaa", kertoo terveydenhoitaja Svea Rudik. Kuva: Jenna Honkanen

Asiakkaan kanssa sovitaan aina ensitapaaminen, jossa omahoitaja kartoittaa tilanteen mahdollisimman laajasti, laatii yhdessä asiakkaan kanssa hoitosuunnitelman ja sopii, miten yhteydenpito hoidetaan jatkossa.

– Kysyn aina asiakkaalta, onko hän minuun mieluiten yhteydessä puhelimitse, Maisa-viestein, etätapaamisin vai vastaanotolla. Mielestäni on tärkeää valita sellainen tapa, jonka asiakas kokee itselleen hyödyllisimmäksi, kertoo Moska.

Vilja, Anniina ja Moska kuvailevat, että alkuvaiheessa yhteydenpito asiakkaan kanssa on usein tiivistä, mutta hoitosuhteen myötä tilanne usein rauhoittuu.

– Tavoitteena on, että tiivis työskentely olisi väliaikaista ja kantaisi eteenpäin. Hoitosuhteen pituus riippuu kuitenkin paljon asiakkaan tilanteesta ja haasteiden luonteesta, Moska kertoo.

Vilja työhuoneessaan
"Omahoitajana perehdyn asiakkaan tilanteeseen perusteellisesti ja selvitän esimerkiksi, millaisia tutkimuksia hänelle on jo tehty ja mitä vielä tarvitaan. Teen työtäni konsultaatioperustaisesti ja tiiviissä yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa," kertoo Vilja. Kuva: Jenna Honkanen

Omahoitaja kokoaa langat yhteen

Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden hoidon koordinointiin liittyy paljon erilaisten asioiden selvittämistä, palvelujen ja hoitojen yhteensovittamista sekä rinnalla kulkemista.

– Asiakkaan tilanne ratkaisee, mistä pyydän apua. Voin olla yhteydessä esimerkiksi mielenterveyspalveluihin, ikääntyneiden palveluihin, työllisyyspalveluihin, sosiaalityöntekijään tai päihdepalveluihin, Vilja kertoo.

Koen tämän työn todella antoisana, koska saan nähdä omien asiakkaitteni asioiden etenevän.

Vilja

Lähes kaikkien asiakkaiden kohdalla sosiaalipalveluiden rooli on tärkeä, eivätkä terveydenhuollon palvelut yksin riitä. Pihlajamäessä hoitoa suunnitellaankin moniammatillisesti. Viikoittaisissa kokouksissa asiakkaiden tilanteita käsitellään yhdessä muun muassa päihdepalvelujen, toimintaterapian, työllisyyspalvelujen ja sosiaalihuollon kanssa.

– Yhdessä ratkomme, mistä asiakkaalle olisi eniten hyötyä, Anniina sanoo.

Anniina työhuoneessaan
Paljon palveluita tarvitsevien palvelua kehitetään kaupunkitasoisesti. Anniina toimii paljon palveluita tarvitsevien hoidon prosessivastaavana ja osallistuu kaupunkitasoiseen verkostoon, jossa suunnitellaan yhteisiä käytäntöjä ja käydään läpi uusia ohjeistuksia. Kuva: Jenna Honkanen

Työ on vaativaa, mutta palkitsevaa

Vilja, Moska ja Anniina kuvaavat työtään vaihtelevaksi ja vaativaksi. Asiakkaiden tilanteet ovat usein kuormittavia myös ammattilaiselle ja vievät paljon aikaa. Silti työn merkityksellisyys saa hoitajat puhumaan työstään lämpimästi.

– Koen tämän työn todella antoisana, koska saan nähdä omien asiakkaitteni asioiden etenevän. Pääsen näkemään koko kehityksen kaaren. Tekisin vastaanottotyötä omahoitajana mielelläni vielä nykyistä enemmän, Vilja sanoo.

– Ammattilaisena palkitsevinta on huomata, että omalla työllä on paljon merkitystä, jatkaa Anniina.

Esihenkilö Svea tuntee työn vaativuuden hyvin. Hänen mukaansa työn kuormittavuutta helpottaa se, että hoitajat tekevät välillä myös muuta terveysasematyötä. Näin myöskään muut taidot – mitä esimerkiksi päivystysluonteisessa työssä tarvitaan – eivät pääse ruostumaan.

– Uskon, että muunlaisten työtehtävien tekeminen toisinaan tasapainottaa omahoitajiemme työarkea, hän sanoo.