Tiedot käyvät ilmi Uudenmaan maakunnan uudesta vieraskielisen väestön ennusteesta vuosille 2025–2045. Ennuste on laadittu yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Uudenmaan liiton väestöasiantuntijoiden kesken.
Uudenmaan maakunnassa asui vuoden 2024 lopussa 56 prosenttia koko Suomen vieraskielisestä väestöstä. Uudenmaan asukkaista noin 19 prosenttia oli vieraskielisiä, ja ennusteen mukaan osuus kasvaa noin 25 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
Kasvu keskittyy pääkaupunkiseudulle
Uudenmaan vieraskielisen väestön määrän arvioidaan kasvavan noin 15 000 henkilöllä vuodessa vuosina 2025–2029 ja noin 16 000 henkilöllä vuodessa tämän jälkeen. Kasvusta valtaosa kohdistuu pääkaupunkiseudulle, jonka suurissa kaupungeissa asui jo vuonna 2024 noin 86 prosenttia koko Uudenmaan vieraskielisestä väestöstä.
Vuonna 2035 vieraskielisiä arvioidaan olevan Helsingissä noin 191 000, Espoossa noin 131 000 ja Vantaalla noin 116 000. Vuoteen 2045 mennessä määrien ennustetaan kasvavan edelleen noin 238 000:een Helsingissä, 181 000:een Espoossa ja 158 000:een Vantaalla. Ennusteen mukaan noin 24 prosenttia pääkaupunkiseudun vieraskielisistä olisi vuonna 2045 Suomessa syntyneitä, kun vastaava luku oli vuonna 2024 18 prosenttia.
Vieraskielisen väestön kasvu on nopeinta Espoossa ja Vantaalla. Vielä vuonna 2020 Helsingissä oli enemmän vieraskielisiä asukkaita kuin Espoossa ja Vantaalla yhteensä. Ennusteen mukaan vuonna 2035 Espoon ja Vantaan yhteenlaskettu vieraskielinen väestö olisi jo lähes kolmanneksen Helsingin vieraskielistä väestöä suurempi.
Vieraskielinen väestö kasvaa kaikissa ikäryhmissä
Vieraskielisen väestön määrän ennakoidaan kasvavan kaikissa ikäryhmissä. Suhteellisesti voimakkainta kasvu on työikäisessä väestössä sekä ikääntyneissä.
Työikäisten vieraskielisten määrän ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2045 mennessä. Samaan aikaan vieraskielisten eläkeikäisten määrä voi kasvaa lähes viisinkertaiseksi.
Vieraskielinen väestö säilyy kuitenkin ikärakenteeltaan koko väestöä nuorempana. Vuonna 2045 65 vuotta täyttäneiden osuuden arvioidaan olevan vieraskielisestä väestöstä runsaat 10 prosenttia, kun koko Uudenmaan väestössä vastaava osuus on Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli kaksinkertainen.
Suurimmat kieliryhmät ovat myös tulevaisuudessa Aasian, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sekä entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvat
Vuonna 2045 suurimpien kieliryhmien ennustetaan koko Uudellamaalla muodostuvan Lähi-idän ulkopuolisen Aasian, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sekä Venäjän ja muun entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvista asukkaista.
Espoossa ja Vantaalla suurimmat kieliryhmät ovat ennusteen mukaan samat kuin koko Uudellamaalla. Helsingissä puolestaan erityisen voimakkaasti kasvavat Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan, muun Aasian sekä Länsi-Euroopan kieliä puhuvien asukkaiden ryhmät.
Helsingin seudun kehyskunnissa sekä muualla Uudellamaalla suurimpana kieliryhmänä säilyvät venäjän ja muiden entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvat asukkaat.
Ennusteeseen liittyy epävarmuuksia
Ennusteen merkittävin epävarmuustekijä on muuttoliike. Kansainväliseen muuttoliikkeeseen vaikuttavat muun muassa maahanmuuttopolitiikka, kansainvälinen turvallisuustilanne, työmarkkinoiden kehitys sekä taloudelliset suhdanteet Suomessa ja maailmalla.
Ennuste kuvaa mahdollista kehityskulkua nykyisten tietojen ja oletusten valossa, mutta muuttoliikkeen voimakkaat muutokset voivat vaikuttaa tulevaan väestökehitykseen merkittävästi.
Ennuste kattaa kuusi aluetta ja kahdeksan kieliryhmää
Uudenmaan vieraskielisen väestön ennuste kuvaa väestön kehitystä vuosina 2025–2045 kuudella alueella: Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa, Helsingin seudun kehyskunnissa sekä muualla Uudellamaalla.
Ennuste perustuu demografiseen menetelmään, jossa väestön tulevaa kehitystä arvioidaan syntyvyyttä, kuolleisuutta ja muuttoliikettä koskevien oletusten avulla. Julkaisussa esitetään tulokset kahdeksalle kieliryhmälle sekä kuvataan yksityiskohtaisesti ennustemenetelmä ja sen keskeiset oletukset.
Julkaisu: Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2025–2045
Kirjoittajat: Helsingin kaupungin kaupunkitietopalvelut, Vantaan kaupungin ja Espoon kaupungin tutkimusyksiköt, Uudenmaan liitto