Arvio nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin strategiakaudesta 2017–2021 on valmistunut. Arvioinnin toteutti Solita Oy yhteistyössä Helsingin nuorisopalveluiden ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa ja se perustuu työntekijöiden ja nuorten haastatteluihin, havainnointiin, taustaraportteihin ja tilastoihin sekä aiheista tehtyihin tutkimuksiin.
Arvioinnin tarkoitus on ollut tarkastella kriittisesti sitä, miten Ruuti vahvistaa erilaisten nuorten osallisuutta ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Tulokset ovat lähtökohtana, kun nuorten vaikuttamisjärjestelmää kehitetään ja tehdään asettamispäätös uudelle strategiakaudelle. Kehittämistyötä tehdään tämän vuoden aikana yhdessä nuorten ja kaupungin eri toimialojen työntekijöiden kanssa.
Arvioinnin tuloksista keskustellaan 23.4. klo 10–11.30. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille ja se järjestetään Teamsissa (linkki tapahtumaan(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)). Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!
Osallisuuden kulttuuri vahvistunut
Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän etu on sen monipuolisuus. Eilaisille nuorille sopivat erilaiset osallistumisen ja vaikuttamisen tavat. Ruuti tarjoaa nuorille erilaisia osallistumisen paikkoja ja sen tavoitteena on, että jokaisella helsinkiläisellä nuorella on vähintään yksi vaikuttamisen kokemus vuodessa. Arvioinnissa kävi ilmi, että nuorten parissa työskentelevät aikuiset ovat pääosin hyvin sitoutuneita osallisuuden edistämiseen.
Strategiakauden aikana osallisuuden kulttuuri on vahvistunut koko kaupungissa, vaatimukset ja kunnianhimon taso noussut. Näin ollen myös odotukset nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kohtaan ovat entistä korkeammalla.
Arvioinnista nousseita suosituksia kehittämistyöhön
-Osallistumisen läpinäkyvyyteen ja ymmärryttävyyteen pitää panostaa entisestään. Nuorten pitää tietää, mihin he osallistuvat ja mitä osallistumisesta seuraa. Ammattilaisille tulee olla selvää, milloin nuoret toimivat informaation antajina ja milloin tarkoitus on saada valmiita ideoita tai kehittää yhdessä ratkaisuja.
-Ruudissa painottuvat ratkaisukeskeiset ja edustukselliset vaikuttamiskanavat. Empatiaa ja dialogia painottavat toimintamuodot tulisi ottaa vahvemmin näiden rinnalle. Tarvitaan lisää areenoita ja kanavia, joissa nuorten näkökulma heille tärkeisiin isoihin asioihin voi nostaa esiin ilman painetta ehdottaa ratkaisua.
-Nuorten tarpeista ja toiveista kerätään paljon tietoa, mutta tiedon analysointiin ja hyödyntämiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota.
-Tietoa voitaisiin kerätä pienemmin ja useammin. Nuorten näkökulmasta isot kyselyt ovat usein raskaita. Toisaalta tiedon kerääminen tapahtumissa vie paljon resursseja ja saattaa suosia ekstroverttejä, idearikkaita nuoria. Koulut ovat hyviä paikkoja kerätä tietoa hyvin laajalta joukolta nuoria – tätä voitaisiin tehdä esimerkiksi kevyillä, toistuvilla pulssikyselyillä.
- Nuorten aloitejärjestelmä tulee nähdä yhtenä vaikuttamiskanavana muiden joukossa, ei nuorten osallisuuden kivijalkana. Nuorten osallisuuden toteutumista ei tule mitata nuorten tekemien aloitteiden määrällä.
-Arvioinnissa suositellaan Ruuti-brändistä luopumista ja siirtymistä puhumaan nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistämisestä. Haastatteluissa kävi ilmi, että Ruuti-brändi ei kuvaa kaupungin työntekijöille kokonaisuutta, vaan se liitetään useimmiten johonkin yksittäiseen Ruudin toimintoon, kuten RuutiBudjettiin, Ruutirahaan tai nuorisoneuvostoon. Ulkoisesti Ruuti-brändi ei ole nuorille merkittävä ja se on vain vähän käytössä.
-Nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen on koko kaupungin tehtävä. Nuorten vaikuttamisjärjestelmän kehittämisestä ja johtamisesta vastaa kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala yhdessä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. Yhteisessä johtamisessa olisi tärkeä tulevaisuudessa keskittyä yksittäisten toimintojen johtamisen sijaan entistä enemmän yhteisten tavoitteiden määrittelyyn.
Uutinen julkaistu 15. ja tuoreutettu 19. ja 23.4.