Nuorten mielenterveysoireilu on lisääntynyt Helsingissä monilla mittareilla tarkasteltuna. Esimerkiksi ahdistuneisuuden kokemukset, ADHD-diagnoosit tai kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden nuorten määrät ovat yleistyneet viime vuosikymmenen aikana.
Vastaavan kaltaista kehitystä on havaittu paitsi muualla Suomessa, myös eri puolilla maailmaa. Tuore kirjoitus keskittyy erityisesti tarkastelemaan yhteiskunnallisia tekijöitä muutoksen taustalla tutkimuskirjallisuuden pohjalta.
Mitkä asiat selittävät nuorten mielenterveysoireiden yleistymistä?
Nuoruus on kehityspsykologisesta näkökulmasta aikakausi, jolloin muodostetaan käsitys omasta itsestä. Nykynuoret muodostavat tätä käsitystä hyvin erilaisissa olosuhteissa kuin aiemmat sukupolvet. Tutkimusten mukaan lisääntyneet valinnanmahdollisuudet, koulutusrakenteiden uudistus, sosiaalisen median käyttö ja vallitsevat kasvatuskäytännöt ovat kasvattaneet nuorten paineita ja epävarmuutta. Nämä näkyvät puolestaan mielenterveysoireilun, kuten ahdistuneisuuden, yleistymisenä. Varsinkin tytöt suhtautuvat paineisiin usein poikia voimakkaammin, mikä voi selittää sukupuolten välisten erojen kasvua mielenterveysoireilussa viime vuosina.
Samaan aikaan joidenkin maailmanlaajuisten megatrendien – ilmastonmuutoksen, heikentyneen sosiaalisen koheesion tai työllistymisen epävarmuuden – myötä nuorten usko tulevaan ja tyytyväisyys elämään on heikentynyt. Tälläkin on osuutensa mielenterveysoireilun yleistymiseen.
Lisääntyneen tietoisuuden vaarana ylitulkintojen mahdollisuus
Mielenterveyteen liittyvä puhe on yleistynyt, mikä puolestaan liittyy yhteiskunnan psykologisoitumiseen, eli arkielämän tilanteita ja muutoksia määritetään psykologisten näkökulmien ja käsitteistön kautta. Lisääntyneen tietoisuuden myötä omaa oireilua tunnistetaan paremmin kaikissa ikäryhmissä. Nuoret voivat kuitenkin olla erityisen herkkiä tälle psykologisoitumiselle identiteetin kehitysvaiheensa takia, mutta myös siksi, että he ovat alttiimpia vertaisryhmän tai sosiaalisen median kautta tuleville vaikutteille ja sosiaaliselle paineelle.
Tutkimuskirjallisuudessa onkin nostettu esille ylitulkintojen riski, jolloin normaaliin elämään kuuluvia mielentiloja voidaan tulkita hoitoa vaativiksi tai vaikeaksi oireiluksi. Näistä tulkinnoista voi muodostua kierre, jossa yksilö alkaa vältellä normaaliin arkeen kuuluvia tilanteita ja tämä välttely puolestaan lisää entisestään pahoinvointia.
Miten ennaltaehkäiseviä toimia pitäisi kohdentaa tilanteen korjaamiseksi?
Artikkelissa nostetaan esille keinoja, joilla nuorten mielenterveyttä voitaisiin tutkimuskirjallisuuden mukaan vaalia. Erityisesti yksilöön keskittyviä keinoja on tunnistettu paljon. Muuttuneiden yhteiskunnallisten olosuhteiden takia tutkimuksissa silti kysytään yhä useammin, tulisiko toimenpiteissä kiinnittää enemmän huomioita yhteiskunnan rakenteisiin yksilön sijasta. Tällöin myös kaupungilla ja sen palveluilla on keskeinen merkitys mielenterveyden vaalimisessa. Tutkijat suosittelevat lisäksi, että kun toimenpiteiden kohteena on nuori, jo toimenpiteen suunnitteluvaiheessa tulisi huomioida nuorten äänen kuuleminen ja heidän osallisuutensa vahvistaminen.
Apua nuorten mielen hyvinvointiin
Helsingin kaupunki ja muut toimijat tarjoavat monenlaista apua nuorten mielenterveyden ongelmiin. Kaupungin verkkosivuilta löydät tietoa siitä, miten voit arvioida hyvinvointiasi, parantaa oloasi ja hakea ammattilaisen apua tarvittaessa.
