Malminkentän eli Malmin entisen lentokenttäalueen pohjoisosaan rakennetaan vuosina 2025–2026 uusi lumenvastaanottopaikka. Uusi paikka tarvitaan, sillä nykyiselle Nallenrinteen lumenvastaanottopaikalle on kaavoitettu asuntoja. Nallenrinteessä rakennetaan jo katuja asuntorakentamista varten, ja ensimmäinen asuntorakentamishanke aloitetaan marraskuussa 2025.
Uusi vastaanottopaikka lisää lumenvastaanoton kapasiteettia Koillis-Helsingissä. Sinne siirretään lunta ainakin Tapanilasta, Puistolasta, Suutarilasta, Suurmetsästä, Alppikylästä, Jakomäestä ja Malmin pohjoisosista. Malmin uusi lumenvastaanottopaikka onkin sijainniltaan Nallenrinnettä parempi, sillä se on lähempänä kohteita, joista lunta tuodaan. Uusi vastaanottopaikka tulee olemaan käytössä arviolta 10-20 vuotta.
Työmaavesiohje tarjoaa keinoja työmaavesien käsittelyyn
Urakassa alueen pehmeä maaperä vahvistetaan stabiloimalla, eli sekoittamalla maahan kalkki- ja lentotuhkapohjaista sideainetta. Vahvistetun pohjamaan päälle rakennetaan täyttökerrokset ja alue asfaltoidaan. Lisäksi rakennetaan järjestelmä, joka puhdistaa lumen sulamisvedet. Se koostuu laskeutus- ja tasausaltaasta, öljyn- ja hiekanerottimista sekä biosuodatusrakenteesta.
Lumenvastaanottopaikan rakentamisen aikainen vesienhallinta noudattaa Pääkaupunkiseudun työmaavesiohjetta. Ohje toimii käytännön oppaana ja selventää, mitä ympäristölainsäädäntö edellyttää työmailta. Kaikilla pääkaupunkiseudun työmailla pyritään siihen, että työmaavesiä syntyy mahdollisimman vähän ja niiden laatu vastaa ympäristöön purettaessa luonnonvesiä.
Uuden lumenvastaanottopaikan 3,7 hehtaarin kokoinen urakka-alue sijaitsee arvokkaan taimenpuron Longinojan vieressä, joten rakentamiseen suhtaudutaan erityisellä vakavuudella. Vastaanottopaikan rakentamisessa vesienhallinnan haasteita ovat alueen laajuus sekä käsiteltävien työmaa- ja sadevesien suuri määrä. Maaperässä on myös sulfidisavea, joka happamoittaa kaivantoveden. Lisäksi alueelle tuodaan paljon mursketäyttöä, jonka hienoaine tulee pysäyttää työmaalla ennen sen kulkeutumista Longinojaan.
Malminkentälle on laadittu oma työmaavesiohje, joka tarkentaa Pääkaupunkiseudun työmaavesiohjetta alueen erityispiirteet huomioiden. Sitowise Oy on laatinut lumenvastaanottopaikan rakentamisurakkaa varten alustavan työmaavesien hallintasuunnitelman. Lumenvastaanottopaikan urakoitsijana YIT Infra Oy toteuttaa työmaavesien hallintaa osana urakan työvaiheita.
– Malminkentällä on käynnissä sekä työmaakohtainen työmaavesitarkkailu että laajempi ympäristöseuranta, jolla seurataan koko Malminkentän rakentumisen vaikutuksia. On tärkeää, että ympäristöasiat ovat mukana heti suunnittelun alkumetreiltä lähtien, projektinjohtaja Virpi Nikulainen sanoo.
Työmaavesien puhdistamisessa hyödynnetään olemassa olevia rakenteita
Malmin lentokenttä on rakennettu 1930-luvulla ja nykyäänkin alueen kuivatusjärjestelmänä toimivat vanhat salaojat. Urakassa työmaavesiä käsitellään suodattamalla niitä kasvillisuuden ja maakerrosten läpi kiintoaineen pidättämiseksi. Lentokentän vanhaa salaojarakennetta hyödynnetään maasuodatuksen purkujärjestelmänä.
Perinteisesti stabiloinnin valmistelevina töinä pintamaa poistetaan saven yläpintaan asti ja korvataan murskeella. Malminkentän alueella kasvillisuuskerrosta ei kuitenkaan poisteta, mikä helpottaa kiintoaineen ja happamien kaivantovesien hallintaa. Alueen työmaavedet happamoituvat vain, mikäli hapan savikerros paljastetaan. Lisäksi kasvillisuuskerros pidättää hienoainetta, hidastaa pintavaluntaa ja edistää veden suodattumista maakerrosten läpi salaojiin.
– Tällainen suunnitteluratkaisu vähentää pintamaan kuorinnan kaivinkonetunteja, murskeen käyttötarvetta, kaatopaikalle vietävien maakuormien määrää ja kuljetusten CO2-päästöjä. Ratkaisu on myös kustannustehokas ja nopeuttaa urakan töiden toteutusta, projektipäällikkö ja hankkeen rakennuttaja Katri Bäckman kertoo.
Maasuodatuksen ja suunnitteluratkaisujen ansiosta työmaavesiä voidaan hallita ilman pumppausta. Vesien johtaminen käsittelyjärjestelmiin on huomioitu osana työjärjestysten ja aikataulujen suunnittelua. Urakan reuna-alueet stabiloidaan ja pengerretään ensin, ja mahdollinen pintavalunta ohjataan hallitusti kohti eteläistä purkupistettä.
– Siellä on varauduttu ottamaan valumavettä vastaan myös perinteisin menetelmin, eli hienoaineen laskeutuksella ja pH:n säädöllä vesienkäsittelykonteissa, Bäckman täydentää.
Teksti: Saara Autere
