Lauantaina 5. kesäkuuta vietetään YK:n julistamaa maailman ympäristöpäivää. Teemapäivää on vietetty vuodesta 1972 lähtien. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on vaikea ongelma, joka on noussut selkeämmin näkyviin Covid-pandemian aikana. Ihmisten terveys ja luonto linkittyvät tiiviisti toisiinsa. Luonnosta täytyy pitää huolta, jotta vältämme kasvien ja eläinten sukupuuttoon kuolemista ja uusia pandemioita.
Uusi luonnon monimuotoisuus -ohjelma hyväksytty
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi huhtikuussa uuden, järjestyksessä toisen Luonnon monimuotisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO-ohjelman) tulevaksi kahdeksanvuotiskaudeksi. Sen tavoitteina ovat luonnon ekologinen eheys ja ekosysteemien toimivuus myös urbaanissa ympäristössä. Näihin pyritään hyvillä luontotiedoilla ja hyvällä suunnittelulla, viher- ja siniverkostojen kehittämisellä, ennallistamistoimenpiteillä ja luonnon kulumisen ehkäisyllä. LUMO-ohjelmassa on 93 toimenpidettä. Jo tänä vuonna lisätään pölyttäjähyönteisille sopivia ravintokasveja, rakennetaan vesilinnuille tekosaaria ja torjutaan haitallisia vieraslajeja.
Uhanalaisia luontotyyppejä selvitetään
Ekosysteemien luonnontilan säilyttämiseksi ja parantamiseksi Helsingin uhanalaisia luontotyyppejä on kartoitettu vuodesta 2017 alkaen, ja tämä työ valmistuu pian. Uhanlaisia luontotyyppejä on löydetty monista eri elinympäristöistä. Mantereella harvinaisimpia luontotyyppejä ovat esimerkiksi metsälammet, muutamat erilaiset lehdot, lehtomaiset kankaat, jalopuustoiset kangasmetsät sekä monet suotyypit kuten korvet, rämeet ja luhdat. Erityisesti terveleppäluhtia ja pähkinälehtoja tulee säästää ja ennallistaa.
Myös rannikon ja vesistöjen luontotyypeissä on uhanalaisia: esimerkkeinä Itämeren rantojen fladat, kluuvit, harjusaaret, keskiravinteiset merenrantakalliot, kalliolammikot sekä rakkohauruvallit ja merenrantakaislikot. Myös jotkin merenrantojen keto- ja niittytyypit sekä hiekkarannat ovat uhanalaisia.
LUMO-toimintaohjelma (pdf)