Kun puhutaan nuorten hyvinvoinnista, keskustelu kääntyy usein mielenterveyspalveluihin. Helsingin kaupungin lukiokoulutuksessa kysyttiin muutama vuosi sitten toisenlainen kysymys: voisiko koulun arki itsessään tukea paremmin opiskelijoiden hyvinvointia ja tulevaisuudenuskoa?
– Kaupungissa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut olivat kuormittuneita. Tilanne herätti tarpeen tarkastella toimintatapoja uudelleen: miten arki voitaisiin rakentaa niin, että sekä lapset ja nuoret että henkilöstö voivat paremmin, kertoo opiskeluhuollon päällikkö Riina Ståhlberg.
Toivo kuuluu koulun arkeen
Näistä pohdinnoista syntyi Helsingin kaupungin lukiokoulutuksen ja opiskeluhuollon yhdessä kehittämä toivon pedagogiikka. Sen lähtökohtana on ajatus, että koulu ei ainoastaan opeta oppiaineita, vaan rakentaa myös opiskelijoiden hyvinvointia, kykyä kohdata vastoinkäymisiä sekä uskoa siihen, että omaan tulevaisuuteen voi vaikuttaa.
Lukiokoulutuksen päällikkö Tarja Aro-Kuuskoski muistuttaa, ettei kyse ole kokonaan uuden pedagogiikan keksimisestä:
– Toivon pedagogiikka ei ole hanke vaan yhteinen päivänvarjo, joka auttaa meitä kiinnittämään huomion kaikkein vaikuttavimpiin arjen käytäntöihin.
Samalla katse kääntyy siihen, mikä kouluissa jo toimii.
– Olen nähnyt, miten sekä opettajat että opiskelijat kokevat riittämättömyyttä. Siksi on ollut tärkeää kääntää katse siihen, mitä vahvuuksia meillä jo on, Aro-Kuuskoski sanoo
Toivon pedagogiikka näkyy myös hyvin konkreettisissa ratkaisuissa. Esimerkiksi opiskelijoita kannustetaan pohtimaan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassaan, miten he pitävät huolta omasta opiskelukyvystään. Liikkuminen, palautuminen ja arjen rytmi ovat tutkitusti aivan keskeinen osa oppimisen edellytyksiä. Opiskeluhuollossa sama ajattelu näkyy siinä, että kuraattorit ja psykologit kysyvät opiskelijoilta myös sitä, mitä he itse tekevät opiskelukykynsä vahvistamiseksi.
Kun toivo juurtuu koulun toimintakulttuuriin
Toivon pedagogiikka ei synny yksittäisistä oppitunneista. Se rakentuu vähitellen koulun arjessa: siinä, miten opiskelijat kohdataan, millaisia keskusteluja opettajat käyvät keskenään ja opiskelijoiden kanssa ja miten rehtorit johtavat yhteistä kehittämistä. Siksi myös johtaminen on osa opiskelijoiden hyvinvoinnin rakentamista.
Juuri tästä syystä käynnistettiin Työsuojelurahaston tukema Toivon pedagogiikan johtaminen -kehittämishanke. Kehittämistyötä tehtiin yhdessä rehtoreiden, opiskeluhuollon ja opettajien kanssa. Asiantuntijakumppanina toimi Milestone Coaching & Consulting.
Yksi hankkeen näkyvimmistä vaiheista olivat Toivon tiekartta -työskentelyt, jotka toteutettiin kaikissa Helsingin suomenkielisissä lukioissa. Niissä johdon ja henkilöstön edustajat jokaisessa lukiossa pysähtyivät pohtimaan omista lähtökohdistaan, missä toivon pedagogiikka näkyy jo nyt ja mitä seuraavaksi kannattaa vahvistaa. Toivon pedagogiikkan vahvuuksia tunnistettiin jo paljon: monessa lukiossa vahvuutena nähtiin vahva yhteisöllisyys sekä opiskelijoiden ja henkilöstön yhteistyö. Opiskelijoita kohdataan arvostavasti, välittävästi ja yksilöllisesti.
Samalla huomattiin jotakin tärkeää. Kaikkien lukioiden ei tarvitse tehdä asioita samalla tavalla, mutta kaikkien on hyvä tavoitella samaa suuntaa. Yhteiset tavoitteet tuovat selkeyttä ja yhdenvertaisuutta, kun taas lukioiden omat ratkaisut mahdollistavat sen, että toivon pedagogiikka rakentuu aidosti osaksi kunkin koulun arkea.
Hankkeen aikana kehitettiin myös johtamisen tueksi käytännön työvälineitä. Esimerkiksi Toivon pedagogiikan johtamisen työkalukokonaisuus kokoaa yhteen menetelmiä, joiden avulla työyhteisöt voivat arvioida omaa toimintaansa, käydä pedagogista keskustelua ja suunnitella kehittämistä yhdessä. Menetelmät julkaistaan kaikkien koulujen hyödynnettäväksi.
Kehittämistyö oli merkityksellistä myös hankkeen asiantuntijoille.
– Koulu on Suomen suurin toivon infrastruktuuri. Lämmin kiitos kaikille kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisille, jotka kohtaavat lapsia ja nuoria joka päivä toivon silmin, hankkeen vastuuasiantuntijat Elina Aaltolainen ja Anna Savonen Milestonesta sanovat.