Helsinkiläiset lapsiperheet asuvat muita helsinkiläisiä eriytyneemmin erityisesti, kun tilannetta tarkastellaan sosioekonomisten tekijöiden kuten vanhempien koulutustason, tulojen ja työllisyyden mukaan. Myös vieraskielisten ja kotimaankielisten eriytyminen on lapsiperheillä muita voimakkaampaa, ja eriytyminen on tältä osin myös voimistunut. Helsingin segregaatiokehitys koskettaa siis erityisesti lapsia, nuoria ja heidän perheitään.
Tulokset selviävät Helsingin kaupungin tuoreesta julkaisusta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) , jossa tarkastellaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin eriytymistä Helsingissä ajankohtaisten tutkimusaineistojen valossa.
Eriytymiskehitystä tutkittiin Helsingissä ensi kertaa lapsiperheiden näkökulmasta
Uudessa kokoomajulkaisussa Helsingin segregaatiokehitystä tarkastellaan ensimmäistä kertaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin eriytymisen näkökulmasta.
Tutkimustulosten mukaan helsinkiläiset lapsiperheet voivat keskimäärin hyvin, ja monilla mittareilla jopa paremmin kuin muut helsinkiläiset asuntokunnat. Samalla perheiden väliset erot ovat huomattavia. Myös useimmat lapset ja nuoret voivat hyvin, mutta hyvinvoinnin heikkenemisestä ja eriytymisestä on useita huolestuttavia merkkejä.
Taloudelliset vaikeudet hyvinvoinnin jakolinjana
Helsinkiläisten lapsiperheiden tulotaso on keskimäärin koko maata korkeampi, mutta pienituloisissa perheissä asuu silti suuri joukko, noin 14 000 helsinkiläislasta. Kolmannes ulkomaalaistaustaisista helsinkiläislapsista elää pienituloisissa perheissä, mutta suomalaistaustaisista vain kuusi prosenttia. Pienituloisuus on keskimääräistä yleisempää myös yksinhuoltajaperheissä ja monilapsisissa perheissä.
Toimeentulovaikeudet ovat yhteydessä vanhempien heikommaksi kokemaan hyvinvointiin. Lähes joka viides helsinkiläinen lapsiperheen vanhempi on psyykkisesti merkittävästi kuormittunut, ja toimeentulovaikeuksia kokevista vanhemmista kuormitusta kokee noin kolmannes.
Lasten ja nuorten hyvinvointi heijastelee eroja perheiden hyvinvoinnissa. Mitä paremmaksi nuori kokee perheen taloudellisen tilanteen, sitä todennäköisemmin hän on tyytyväinen elämäänsä ja kokee terveytensä paremmaksi.
Asumisen hinta vaikuttaa muuttoliikkeeseen ja eriytymiseen
Perheiden muuttoliike on Helsingissä valikoitunutta vanhempien sosioekonomisen aseman mukaan, mikä saattaa jatkossa voimistaa eriytymiskehitystä entisestään. Muuttoliikkeen valikoituminen on yhteydessä asumisen hintaeroihin alueiden välillä: asumisen hinta vaikuttaa lapsiperheiden mahdollisuuksiin asettua eri kaupunginosiin. Erityisesti omistusasumisen alueelliset erot ovat Helsingissä suuria.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vajeet, vähäisempi harrastaminen ja matalamman koulutuksen varaan jääminen kasaantuvat sosioekonomisesti heikompiosaisille alueille. Hyvinvoinnin eriytyminen heijastuu myös alueellisiin palvelutarpeisiin.