Pimeän laskeutuessa purossa käy kuhina. Taskulampun valokiilassa voi nähdä, kuinka noin kahden sentin mittaiset kalanpoikaset tutkivat rantavedessä kutupesänsä ympäristöä. Seuraavien kuukausien kuluessa poikaset levittäytyvät pitkin Helsingin puroja ja jos ne selviävät ensimmäisistä vuosistaan, lopulta niistä voi kasvaa jopa yhdeksänkiloisia meritaimenia.
Taimenen pienpoikasten seuranta aloitetaan Helsingin puroissa toukokuussa. Vastakuoriutuneiden poikasten määrä on yksi tärkeimmistä mittareista, joka kertoo erittäin uhanalaisen taimenen lisääntymisestä ja purojen tilasta.
Helsingissä on tehty pienpoikaslaskentaa kohta vuosikymmenen ajan pääasiassa vapaaehtoisvoimin, yhteistyössä seurojen ja yhdistysten kanssa. Taimenpuroja on yli 30 kilometrin verran, joten ilman kansalaishavaintoja seuranta olisi vaikeaa.
– Helsingissä on saatu lupaavia tuloksia taimenvesien elvyttämisessä, ja kalakantojen seuranta on ollut tässä keskeisessä roolissa. Voi sanoa, että onnistumisen taustalla on osaavien vapaaehtoisten panos, sanoo taimenasiantuntija Henrik Kettunen Helsingin kaupungilta.
Pienpoikasten määrä kertoo purojen hoidon onnistumisesta
Taimenet ovat herkimmillään juuri elämänsä alussa, joten poikaskato voi kertoa esimerkiksi veden laadun ongelmista, kuten kemikaalipäästöistä. Pienpoikasten havainnoinnin avulla on myös opittu tunnistamaan paremmin, millaisissa ympäristöissä taimen viettää elämänsä alkumetrit. Tämän ansiosta purojen kunnostuksessa osataan nyt paremmin vaalia pienpoikasille tärkeitä rauhallisesti virtaavia ranta-alueita.
Taimenkantoja seurataan pienpoikaslaskennan lisäksi syksyisin ammattilaisten tekemillä sähkökoekalastuksilla. Ne kertovat, miten taimenet ovat selvinneet kesästä.
– Ilman pienpoikaslaskentoja emme kuitenkaan tietäisi, missä kohti puroja poikaset ovat kuoriutuneet, miten kunnostustoimet ovat onnistuneet ja missä on vedenlaadun ongelmia, Kettunen sanoo.
Poikasten havainnointi vaatii harjaantunutta silmää
Pienpoikaslaskennat jatkuvat juhannukseen saakka. Kuka vain voi osallistua tiedon keräämiseen raportoimalla havaintojaan Taimenkartta-verkkosovelluksen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) avulla.
Paras aika pienpoikasten havainnointiin on hämärän tullen, kun päivänvalo ei luo heijastuksia vedenpintaan. Välineeksi riittää taskulamppu. On tärkeää olla astumatta veteen, jotta ei vahingossa tallo hentoja poikasia.
Kaupunki järjestää kiinnostuneille opastusta pienpoikasten laskentaan. Toukokuussa järjestettiin myös kaksi yleistä luontoretkeä, jossa tutustuttiin poikasten havainnointiin.
– Seuranta vaatii hieman kokemusta ja osaamista. Aluksi pienpoikaset ovat hyvin pieniä, paikallaan pysytteleviä ja vaikeasti havaittavia. Mutta kun oppii tunnistamaan niiden tyypilliset piilopaikat ja käyttäytymisen, alkaa taimenen elämä avautua aivan uudella tavalla, Henrik Kettunen sanoo.
Taimenpuroja kunnostetaan jatkossakin
Helsingissä on seitsemän luonnonvaraista taimenpuroa. Vuosituhannen vaihteessa luonnonvarainen taimen oli täysin kadonnut Helsingistä, mutta kuntien ja vapaaehtoisten tekemän kunnostustyön ansiosta kantaa on saatu elvytettyä.
Tärkeitä kunnostustoimia ovat esimerkiksi patojen ja muiden vaellusesteiden avaaminen, kutupaikkojen rakentaminen, suoristettujen uomien muuttaminen mutkaisemmaksi ja purojen varjostaminen rantakasvillisuudella.
Yhtä tärkeää vedenlaadun parantaminen. Esimerkiksi kemikaalipäästöt voivat aiheuttaa pienissä puroissa vedenlaadun heikkenemistä, joka voi pahimmillaan tuhota koko taimenen poikaskannan. Tietoa myös kotitalouksien käyttämien kemikaalien, kuten kattojen sammaleenpoistoaineiden, haitallisista vaikutuksista on saatu lisää.
Vapaaehtoiset voivat osallistua myös purojen kunnostukseen. Talkookunnostuksia järjestetään vuosittain elo-syyskuussa. Helsingin kaupunki järjestää talkoita yhdessä muun muassa Helsingin perhokalastajat ry:n, Virtavesien hoitoyhdistyksen ja Skes ry:n kanssa.
Kysy lisää vapaaehtoistoiminnasta ja opastuksesta
henrik.kettunen@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman)
