Terveys- ja hyvinvointikeskusten ammattilaiset tekevät paljon yhteistyötä, jotta asiakkaat saavat parhaan mahdollisen yhteen sovitetun tuen ja hoidon. Yhteistyötä tehdään yhteisissä verkostoissa yli palvelu- ja ammattirajojen.
Helsinki on palvelujen kehittämisessä edelläkävijä Suomessa. Pääkaupungissa on rakennettu integroitua terveys- ja hyvinvointikeskuksia jo vuosia.
Terveys- ja hyvinvointikeskukset ovat kaikille. Ne tarjoavat palveluja sekä paljon palvelua tarvitseville että satunnaisesti palveluja tarvitseville helsinkiläisille.
Sote-ammattilaisille terveys- ja hyvinvointikeskukset tarjoavat hyvät mahdollisuudet kehittyä ja kouluttautua eteenpäin. Ammattilaiset pääsevät tekemään keskuksissa mielenkiintoista työtä sekä kehittämään omaa osaamistaan ja helsinkiläisten palveluja.
Tukea paljon palvelua tarvitseville asiakkaille
Paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden palvelua on kehitetty yhdessä systemaattisesti jo vuodesta 2019 niin sanotuissa PPT-verkostoissa (PPT = paljon palvelua tarvitsevat). Mukana alueellisesti toimivassa viidessä verkostossa on asiakastyötä tekeviä ammattilaisia, kokemusasiantuntijoita ja kehittäjiä. Terveys- ja hyvinvointikeskusten kehittäminen alkoi muutamaa vuotta aiemmin 2016.
”Yhteistä työtä on pyritty kehittämään asiakaslähtöisesti asiakastyön rajapinnassa, jotta uusia käytäntöjä ja työtapoja olisi helpompi omaksua ja ne olisivat aidosti asiakasta palvelevia”, kertoo paljon palvelua tarvitsevien tuen kehittämisen koordinoinnista vastaava projektiasiantuntija Karoliina Ojala.
PPT-verkostolaiset kehittävät yhteistä työtä jaksoittain. Nyt takana on kolmas tällainen jakso. Noin kerran kuukaudessa järjestettävissä kehittämispajoissa on pureuduttu aiheisiin, jotka nousevat käytännön tarpeista.
Kolmannessa jaksossa keskityttiin asiakaskokemukseen ja erilaisiin digitaalisiin välineisiin, joita voitaisiin hyödyntää terveyden ja hyvinvoinnin riskitekijöiden ja asiakkuustarpeiden tunnistamisessa. Aiemmilla jaksoilla aiheet ovat keskittyneet eri palvelujen väliseen yhteistyöhön, joka mahdollistaa asiakkaille selkeämmät palvelupolut.
Karoliina Ojalan mukaan aiempien PPT-verkostojen jaksoista on syntynyt näkemys, että yhteistyön syntyminen vaatii aikaa ja toimivia rakenteita. PPT-verkostolaiset ovat avainasemassa esihenkilöiden kanssa näyttäessään mallia ja perehdyttäessään kollegoitaan.
Kysyimme kahdelta Helsingin THK-ammattilaiselta tästä kehittämistyöstä ja sen tuomista hyödyistä.
Senja Jääskeläinen - suuhygienisti
Kerro mitä työtä teet, missä yksikössä ja missä terveys- ja hyvinvointikeskuksessa työskentelet?
Teen PPT-suuhygienistin työtehtäviä Myllypuron hammashoitolassa (Myllypuron THK).
Kuinka pitkään olet ollut mukana?
Olen aloittanut kehittämistyön syksyllä 2022, eli olen ollut mukana vajaan vuoden.
Miten asiakkaasi hyötyvät terveys- ja hyvinvointikeskuksen yhteensovitetuista palveluista ja kehittämistyöstä?
Yhteen sovitetut palvelut ja kehittämistyö helpottavat moniammatillista yhteistyötä sekä antavat työkaluja konsultoida asiakkaan tilanteesta. Tämä helpottaa asiakkaiden pääsyä palvelujen piiriin. Hammashoitolan vastaanotolla voi selvitä asiakkaan tilanteesta paljonkin, jolloin on hyvä, että pystyn ohjaamaan asiakasta oikeisiin palveluihin.
Miten ammattilaiset hyötyvät terveys- ja hyvinvointikeskuksen lisääntyneestä yhteistyöstä ja kehittämisestä?
Moniammatillisen työn kynnys madaltuu. Kun asiakkaan asioita hoidetaan kokonaisuutena, yhteistyö on välttämätöntä eri alojen ammattilaisten välillä. Yhteistyön lisääntyminen on antanut tilaisuuden tutustua kasvotusten työkavereihin ja saada tietoa heidän työtehtävistään sekä siitä, miten heidät voi tavoittaa. PPT-verkoston kehittämispajat ovat antaneet vertaistukea, etenkin itselle vasta-aloittaneena.
Missä kohtaa yhteistyössä sujuu hyvin, missä olisi vielä kehitettävää?
Antaisin kiitosta kaikille, joita olen PPT-työssä konsultoinut, sillä koen saaneeni hyvin apua ja vastauksia kysymyksiini. Kehitettävää olisi järjestelmien suhteen. Helpottaisi suuresti, jos eri sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijät näkisivät toistensa kirjaukset.
Emma Pohjonen - sosiaalityöntekijä
Kerro mitä työtä teet, missä yksikössä ja missä terveys- ja hyvinvointikeskuksessa työskentelet?
Työskentelen Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa yli 30-vuotiaiden asiakkaiden aikuissosiaalityön tiimissä. Olen tammikuun alusta toiminut Tulsote-hankkeessa (tulevaisuuden sote) projektisuunnittelijana. Virka minulla on sosiaalityöntekijänä ja olen työskennellyt Kalasataman THK:ssa alusta alkaen.
Meidän tiimimme antaa aikuissosiaalityön palveluita Etelä-Helsingin alueella asuville asiakkaille. Myös projektisuunnittelijana työtehtäväni ovat liittyneet aikuissosiaalityöhön tavalla tai toisella. Olemme muun muassa kehittäneet asiakkaaksi tulon prosessia.
Miten olet kokenut kehittämistyön PPT-verkostossa, kuinka pitkään olet ollut mukana?
Olen ollut PPT-verkostossa mukana parisen vuotta. Ennen verkostoa olin mukana keskustan alueen PPT-konsultaatiotapaamisissa, joita on viikoittain. PPT-verkostossa toimiminen on ollut erittäin antoisaa, koska olen oppinut tuntemaan toisten alojen ammattilaisia. Olen myös aivan toisella tapaa havahtunut siihen, kuinka laajasti yhteistyössä voi olla tarpeen olla mukana eri alojen ammattilaisia. Ihminen on kokonaisuus, joka voi aikuissosiaalityön lisäksi tarvita esimerkiksi suuhygienistiä, toimintaterapeuttia tai fysioterapeuttia.
Miten asiakkaasi hyötyvät terveys- ja hyvinvointikeskuksen yhteensovitetuista palveluista ja kehittämistyöstä?
Koska olen oppinut tuntemaan eri alojen ammattilaisia, kynnys olla heihin yhteydessä on madaltunut entisestään. Apotissa on mahdollista lähettää työkoriviestejä ja olen ollut usein yhteydessä esimerkiksi suuhygienistiin, jos asiakkaalla on ollut suunterveyteen liittyviä huolia.
Asiakkaan kannalta on tärkeää, että tarvittavien palveluiden saaminen olisi mahdollisimman sujuvaa, myös silloin, jos syystä tai toisesta yhteyden ottaminen ja aikojen varaaminen on asiakkaalle itselleen vaikeaa. Mielestäni kaiken kehittämisen tavoitteena tulisi olla, että asiakkaalle palvelupolut näyttäytyisivät selkeinä. Tärkeää olisi, että asiakas ei kokisi palvelujärjestelmän olevan pirstaleinen, vaikka hän saisikin palveluita useasta eri paikasta – kokonaisuuden tulisi siis olla koordinoitu ja tarkoituksenmukainen.
Miten ammattilaiset hyötyvät terveys- ja hyvinvointikeskuksen lisääntyneestä yhteistyöstä ja kehittämisestä?
Ammattilaisen kannalta olennaista on se, että asiakkaan tilanteeseen liittyvän huolen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. On tärkeää, että matalalla kynnyksellä voi olla yhteydessä eri alojen ammattilaisiin neuvojen kysymiseksi tai yhteistyön tekemiseksi asiakkaan tilanteessa.
PPT-konsultaatiotapaamiset mahdollistavat käytännössä sen, että neuvoja voi saada moniammatillisesti. Kysyä voi myös anonyymisti, jos asiakkaalta ei ole lupaa konsultaatioon. Mitä sujuvammin ammattilainen saa vastauksia kysymyksiinsä, sitä nopeammin asiakasta osataan ohjata oikeiden palveluiden äärelle.
Missä kohtaa yhteistyössä sujuu hyvin, missä olisi vielä kehitettävää?
Yhteistyö toimii siltä osin hyvin, että yhteyden ottaminen ja neuvojen kysyminen on helppoa ja sujuvaa. Mielestäni eniten kehitettävää olisi siinä, että pystyisimme tekemään aidosti yhteisiä ja monialaisia palvelutarpeen arviointeja ja asiakassuunnitelmia. Tällä hetkellä asiakkaan tilannetta saatetaan arvioida useampaan kertaan eri palveluissa.
Joskus sosiaali- ja terveydenhuollon välinen yhteistyö voi olla puolin ja toisin hankalaa siksi, että lainsäädännöllisistä syistä tietojärjestelmästä näkee vain oman puolen tiedot. Erittäin vaikeassa tilanteessa olevien asiakkaiden (esimerkiksi hoitamattomista vaikeista mielenterveyden ongelmista kärsivät) asioissa olisi tarvetta tiiviille yhteistyölle terveydenhuollon kanssa. Myös eri palveluiden yhteensovittaminen ja palveluprosessien koordinoiminen vaativat vielä kehittämistä, jotta asiakkaiden palvelupolut ja palvelukokonaisuudet olisivat selkeitä.
Terveys- ja hyvinvointikeskuksen palvelut
- terveysasemapalvelut
- nuorten ja aikuisten sosiaalipalvelut
- hammashoito
- psykiatriapalvelut
- päihdepalvelut
- fysioterapia
- toimintaterapia
- vammaisten palvelut
- laboratoriopalvelut
Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskukset
Terveys- ja hyvinvointikeskuksia sijaitsee tällä hetkellä esimerkiksi Myllypurossa, Vuosaaressa ja Kalasatamassa. Myös muilla alueilla Helsingissä työskennellään samalla työotteella, vaikka palvelut sijaitsevat toistaiseksi eri rakennuksissa. Terveys- ja hyvinvointikeskuksissa ei ole kyse rakennuksista vaan palveluista.
Korjaus. Uutista on päivitetty 20.6. klo 14.26. PPT-verkostoja on ollut vuodesta 2019 (ei vuodesta 2016). Vuonna 2016 alkoi yleinen THK:n kehitystyö.