Kaupunginmuseon asiakastilojen uudistus valmistuu vaiheittain – avajaisia vietetään Helsinki-päivänä 12.6.

Kaupunginmuseon uuden päänäyttelyn avajaisia juhlitaan Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta. Vuoden 2026 ohjelmassa on myös lähiöromantiikkaa ja Helsingissä asuvien saamelaisten oma näyttely.
Kaksi lasta ja aikuinen leikkimässä Helsingin kaupunginmuseon Lasten kaupunki -näyttelyssä.
Suosittu Lasten kaupunki säilyy kaupunkilaisten toiveesta ennallaan ja kaupunginmuseo pysyy auki yleisölle koko uudistuksen ajan. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää / Helsingin kaupunginmuseo

Helsingin kaupunginmuseo on yksi Suomen suosituimmista museoista, jossa vieraili vuonna 2025 yli 325 000 kävijää. Asiakastilojen uudistuksen tavoitteena on tarjota jatkossa entistäkin elämyksellisempi, yllätyksellisempi ja toimivampi museokokemus. Suosittu Lasten kaupunki säilyy kaupunkilaisten toiveesta ennallaan ja kaupunginmuseo pysyy auki yleisölle koko uudistuksen ajan.

Kävijät ja kaupunkilaiset pääsevät jo nyt viihtymään kokoustila Kasariin ja tapahtumatiloihin, joita voi pian varata myös Helsingin yhteisestä tilavarauspalvelusta osoitteessa varaamo.hel.fi asukkaiden ja yhteisöjen käyttöön. Tiloihin on toteutettu inspiraatiota tutuista helsinkiläisistä paikoista, esimerkiksi kaupunkilaisille rakkaista lippakioskeista. Kaikille avoin Kuvaselaamo on sisustettu rauhalliseksi luku- ja taukotilaksi sekä päiväkoti- ja koululaisryhmät ovat saaneet käyttöönsä viihtyisän ulkovaatteiden säilytystilan. Tilojen suunnittelusta on vastannut muotoilu- ja designtoimisto Rune & Berg.

Näyttelytilat 2. ja 4. kerroksessa ovat kokonaan kiinni tammikuusta 2026 alkaen ja helmikuussa uudistustyöt jatkuvat sisääntuloaulassa. Uudistuksessa kiinnitetään erityishuomiota tilojen saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Kaupunginmuseon ympäristöohjelman mukaisesti vaihtuvien näyttelyiden rakentaminen ja purkaminen toteutetaan jatkossa kestävämmällä tavalla, jotta uusiokäyttöön ja kierrätykseen kelpaamatonta materiaalia syntyy mahdollisimman vähän.

Päänäyttelyn avajaisia juhlitaan Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta

Kaupunginmuseon uusi päänäyttely on oivallusten ja elämysten matka Helsingin historiaan. Se kertoo värikkäästi ja yllätyksellisesti elämästä pohjoisen meren rannalla, idän ja lännen välissä, esitellen tärkeimpiä käänteitä ja ilmiöitä, jotka ovat muovanneet Helsingistä sellaisen kuin se nykyään on. Matka alkaa Malminkartanosta ja muuttuvissa maisemissa vastaan tulee moninaista väkeä kivikaudelta lähtien, merimiehiä ja mamselleja, lapsia ja laitapuolen kulkijoita. Lopuksi ajellaan taksin kyydissä 1970-luvulta takaisin nykyhetkeen. Päänäyttelyn avajaisia vietetään perjantaina 12. kesäkuuta – koko Helsingin yhteisenä juhlapäivänä eli Helsinki-päivänä.

Tuntematon lähiö -näyttely alkaa bussipysäkiltä

Kevään kohokohtana on 4. kerroksen vaihtuva näyttely Tuntematon lähiö, joka nostaa esiin omakohtaisia havaintoja ja huomioita “kotoisasta laatta-arkkitehtuurista”, “Pihlajamäen jääkaappitaloista” ja ”itäläisyydestä” lähiöissä asuvilta tai työskenteleviltä helsinkiläisiltä. Se purkaa ja kääntää ympäri lähiöihin liitettyjä stigmoja ja mielikuvia sekä tuo esiin niiden vähemmän tunnettuja puolia. Tarina alkaa kaksi miljardia vuotta vanhasta peruskalliosta päättyen 2000-luvun lähiökerrostaloon. Näyttelyn visuaalisuudesta vastaavat näyttelysuunnittelija Alpi Vaalaja ja Vuoden Graafikoksi 2025 valittu Päivi Helander. Näyttely aukeaa yleisölle perjantaina 17. huhtikuuta.

Saamelaisuus Helsingissä

Moninaisuus ja sen tallentaminen on tärkeä osa Helsingin kaupunginmuseon visiota. Saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa, jonka historia ulottuu tuhansien vuosien taakse, myös Helsingin seudulla. Helsingin kaupunginmuseossa juhlitaan saamelaisten kansallispäivää 6. helmikuuta ja saamelaisten oma näyttely avautuu yleisölle marraskuussa 2026. Sen tavoitteena on jakaa tietoa ja lisätä arvostusta saamelaisia kohtaan.

Näyttelyn keskiössä on elämä saamelaisena Helsingissä. Saamelaisuus ilmenee kaupungissa monin tavoin – yhdistävinä tekijöinä ovat saamelaisten vahvat juuret sukuihinsa, saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin. Näyttelyssä käsiteltävistä teemoista ja siinä käytettävästä aineistosta päättää saamelainen kuraattoriryhmä: Aimo Aikio, Laura Feodoroff, Helmi Hagelin ja Mari Gauriloff. Näyttelyä on edeltänyt uudentyyppinen dokumentointiprojekti, jossa helsinkiläiset saamelaiset ovat joko yksin tai pienryhmissä tuottaneet aineistoja päättäen itse sen sisällöstä, dokumentointitavoista sekä siitä, mihin aineistoa mahdollisesti tallennetaan.