Helsinkiläiset koulut ovat kuluvana keväänä saaneet lisätukea arkeensa kaupungin nuorisopalveluilta. Nuoriso-ohjaajien läsnäolo on tarjonnut oppilaille yhden kuuntelevan ja turvallisen aikuisen lisää koulun arjessa.
Korona-aikana koululaisten levottomuus ja väsyminen on lisääntynyt. Arki tuntuu työläältä ja arjessa selviytyminen saattaa olla hankalaa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ja Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalvelut sopivat maaliskuussa lisäävänsä nuorisotyöntekijöiden läsnäoloa sekä suomenkielisissä että ruotsinkielisissä kouluissa kuluvan kevään ajaksi.
Koulussa on mietitty etukäteen, minkälaista lyhytaikaista tukea koulu tarvitsee, minkä jälkeen koulu ja alueen nuorisotyöyksikkö ovat sopineet tavoista, joilla nuorisotyö voisi osallistua koulun arkeen. Koulunuorisotyön kohderyhminä ovat olleet erityisesti lähiopetuksessa olevat yläkoulun oppilaat sekä 5.–6.-luokkien oppilaat.
Ryhmähenkeä ja kaveruustaitoja
Koulunuorisotyön vaikutukset ovat olleet kauttaaltaan positiivisia niin kouluhenkilökunnan, oppilaiden kuin nuorisotyöntekijöidenkin mielestä. Erityisen toivottuja koulujen taholta ovat olleet erilaiset ryhmäyttävät toiminnot, joissa opetellaan vuorovaikutus- ja kaveruustaitoja pienissä ryhmissä. Lisäksi nuorisotyöntekijöiden läsnäolo välitunneilla, ruokailussa ja luokkiin siirryttäessä on koettu rauhoittavana tekijänä. Nuoriso-ohjaajat eivät kuitenkaan ole kouluissa järjestyksenvalvojina, vaan heidän ensisijainen tehtävänsä olla turvallinen aikuinen, jolla on aikaa nuorille koulun arjessa.
Nuoriso-ohjaaja Milla Ryyppö on tehnyt maaliskuusta lähtien työparinsa kanssa 2 työpäivää viikossa Pukinmäenkaaren peruskoulussa, erityisesti lähiopetuksessa olevien 4.–6.-luokkalaisten ja 8.–9.-luokkalaisten erityisluokkien kanssa. Ryyppö kertoo, että nuorempien oppilaiden kanssa on tehty erilaisia ryhmähenkeä parantavia tehtäviä sekä pelailtu ja liikuttu yhdessä. Yläkouluikäisten kanssa puolestaan on vapaamuotoisempia juttutuokioita ja vapaaehtoista yhdessäoloa. ”Koululaisten käytöksestä ja puheista aistii korona-väsymystä ja pahaa mieltä esimerkiksi siitä, että vapaa-ajalla ei ole tekemistä ja rajoituksia jatketaan aina uudestaan ja uudestaan. Päällimmäisenä koululta on kuitenkin jäänyt mieleen lasten ja nuorten silminnähtävä ilo heidän nähdessään tutun nuoriso-ohjaajan,” Ryyppö kertoo.
Koulunuorisotyö on Pukinmäenkaaren peruskoulussa otettu positiivisesti vastaan myös henkilökunnan taholta. ”Ehdotimme että he tulisivat työskentelemään erityisesti yhden ryhmän kanssa, jossa oli paljon aikuisen ohjauksen tarvetta. Työ käynnistyi vaivattomasti ja nuorisotyöntekijöiden läsnäolo koululla sopi hyvin osaksi toimintaa. Tällainen toimintatapa olisi hyvä myös jatkossa,” toivoo Pukinmäenkaaren peruskoulun rehtori Leena Hiillos.
Tavoitteena hyvinvoinnin edistäminen
Nuorisotyön tavoitteena koulun kanssa korona-aikana tehtävässä yhteistyössä on mm. tuen antaminen nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, nuorten yhteisöllisyyden edistäminen sekä moniammatillista yhteistyö erityisesti oppilashuollon kanssa sekä erilaisten nivelvaiheiden siirtymien tukeminen ja ohjaus, kertoo perusopetusjohtaja Outi Salo kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta. ”Opettajat ovat tehneet hienoa työtä läpi poikkeusajan, ja nuoriso-ohjaajien läsnäolo kouluilla on tuonut lisää ammattilaisia ja tarpeellista lisätukea arkeen,” Salo iloitsee.
Koulujen ja nuorisotyön välisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet ja sitä tehdään monin eri tavoin ympäri kaupunkia myös korona-ajan ulkopuolella. Tyypillisiä yhteistyön muotoja ovat perinteisesti olleet mm. uusien seitsemäsluokkalaisten ryhmäyttäminen sekä nuorten vaikuttamistoiminnan eri työmuodot.