Miten erityiskoulussa vahvistetaan lasten ja nuorten lukutaitoa ja lisätään lukemista? Itäpakilalaisen Toivolan koulun henkilökunta ja oppilaat kertovat.
Toivolan kouluun on laskeutunut torstaina rauhallinen ja harras tunnelma. Koko koulu on hiljentynyt lukutunnille yhtä aikaa lukemaan, omiin luokkiinsa, koulun kirjastoon ja käytäville.
Helsingin tavoitteena on lukutaidon vahvistaminen ja lukemisen lisääminen kaikilla oppiasteilla. Asia koskee siten päiväkoteja, kouluja, lukioita, ammatillista koulutusta ja työväenopistojakin. Itä-Pakilassa sijaitseva Toivolan koulu on erityiskoulu, jossa on 124 oppilaspaikkaa luokilla 1–9. Myös siellä tehdään monipuolista lukutaitoa vahvistavaa työtä.
– Meillä on erityiskoululle tyypillisesti paljon sopivantasoista luettavaa tarjolla. Emme arvota lukemista emmekä vaadi, että pitäisi lukea tietty määrä sivuja. Voi lukea kirjan, kuvakirjan, tavuja tai lukeminen voi olla aluksi kuvalukemista, kertoo erityisluokanopettaja Henna Pekurinen.
Monissa luokissa järjestetään säännöllisesti jokaiselle oppilaalle oma aika, jolloin hän lukee opettajalle ääneen. Näin opettaja pystyy seuraamaan jokaisen lukutaidon edistymistä. Ne, joiden lukemaan oppiminen on hidasta, voivat saada lisäharjoitusta erityisopettajan kanssa.
Erityisopettaja Päivi Tuovisen päätehtävä Toivolassa on tukea oppilaita lukutaitoon liittyvissä asioissa. Hänen asiantuntemuksensa on kaikkien luokkien käytössä.
Suurin osa oppilaista etenee ykkös- ja kakkosluokilla hyvin lukemaan oppimisessa. Usein luokassa on kuitenkin yksi tai kaksi oppilasta, jotka eivät pysy muiden tahdissa. Heidän kanssaan harjoittelu voi jatkua useamman vuoden, ja yleensä lukutaito avautuu pitkäjänteisen työn tuloksena.
– Nämä oppilaat käyvät luonani 1–3 kertaa viikossa, ja harjoittelemme yhdessä lukemaan. Teen peruslukutyötä ja käytän kaikkia mahdollisia menetelmiä, Tuovinen kertoo.
Hänen paletistaan löytyy esimerkiksi CID-menetelmä, joka on kuntouttava menetelmä kielellisiin vaikeuksiin. Tärkeää on assosiaatio, struktuuri ja toisto. Jos oppilaan on vaikea oppia kirjaimia, Tuovinen käyttää sormiaakkosia muistin tukena.
Opettelemme kirjaimia esimerkiksi muistipelien avulla. Toiminnallisuus on eräänlainen taikasana.
– Olen huomannut, että liike hyödyttää myös kuulevia lapsia muistamaan kirjaimen. Kielellisen erityisvaikeuden taustalla on yleensä aina fonologisia, nimeämisen ja työmuistin haasteita, ja nämä yhdessä ovat valtava haaste lukutaidon tiellä.
Lisäksi käytössä ovat kokosanamenetelmä, moniaistisuus, toisteisuus, kirjoittaminen, pelit ja leikit.
– Teemme oppimateriaaleja paljon itse, sillä valmiit aapiset ovat alakoulussa liian vaikeita. Opettelemme kirjaimia esimerkiksi muistipelien avulla. Toiminnallisuus on eräänlainen taikasana, Tuovinen tuumaa.
Vaikka osalla oppilaista voi mennä vuosia siihen, että he oppivat yhdistämään toisiinsa tavut ja äänteet, suurimmasta osasta tulee lopulta lukijoita. Motivaation säilyminen harjoittelussa on kaiken a ja o.
Emme saa ajatella, että erityiskoulu olisi este.
– Meillä on huikeita saavutuksia! Kun on monen vuoden työ tehty ja voinut olla lannistumisenkin hetkiä, niin kun lukutaito saavutetaan, on se mieletön palkinto sinnikkäästä työstä sekä oppilaalle että opettajalle, Toivolan koulun rehtori Niina Pätiälä-Rinkinen sanoo.
Toivolan koulussa on 10 vaativan tuen erityisluokkaa sekä kolme entistä autismin kirjon luokkaa. Koulussa työskentelee noin 40 ammattilaista, joista 16 on opettajia. Luokkakoot ovat pieniä, jokaisessa on noin 8–10 oppilasta. Oppilaaksiottoalueena on koko kaupunki.
Toivolassa pyritään siihen, että jokainen oppilas saavuttaa peruslukutaidon, jonka avulla selviää arjen toiminnoista. Erityiskoulun lukutaitotyö ei silti eroa valtavasti muista kouluista.
– Keskustelemme yhdessä kirjojen sisällöistä, mikä on meille luontevaa. Annamme lukuläksyjä. Emme saa ajatella, että erityiskoulu olisi este. Monet menetelmät sopivat meille hyvin, Pekurinen toteaa.
Erityiskoulussa huomioidaan lukumateriaalin saavutettavuus ja käytetään Lukulumon palveluita sekä äänikirjoja. Niina Pätiälä-Rinkinen halusi lukemisesta Toivolan koulun yhteisen jutun, ja siksi lukutunnit alkoivat elokuussa 2025. Opettajat voivat toteuttaa lukutuntia vapaasti, parhaaksi katsomallaan tavalla, ja hyvät ideat jaetaan. Pekurinen on lisäksi rakentanut lukutuntien ympärille yhteisöllisyyttä vahvistavaa yhteistä tekemistä.
Luokissa on seinällä kuvatukena lukutuntia symboloiva yhteinen merkki, jotta oppilaat hahmottavat sen päivän ohjelmasta. Koulun kirjastosta löytyy monipuolista lukemista jokaiselle. Koulussa on myös oma lukuhaaste.
– Haasteessa luetaan 10 kirjaa eri kategorioista. Moni suoritti haasteen jo jouluun mennessä, Pekurinen kehuu.
Koska Toivolassa on erilaisia lukijoita, haasteen voi suorittaa eri tavoin. Opettaja voi lukea osan kirjoista luokalle ääneen, ja oppilaat lukevat loput. Pienten oppilaiden kanssa luetaan yhdessä.
Joskus lukutunti pidetään niinkin, että ilmoitetaan etukäteen, mitä kirjaa kukin opettaja lukee ääneen alakoulussa. Oppilas voi valita, mitä tai ketä hän lähtee kuuntelemaan.
Yhteistyö kirjaston kanssa on Toivolan koululle tärkeää. Kirjastoauto käy koululla kerran kuussa, ja luokat pääsevät vuorollaan vierailemaan autossa. Kaikki luokat voivat aina tehdä varauksia, jotka kirjastoauto toimittaa koululle.
Toivolan koulu täytti muutama vuosi sitten sata vuotta ja sai muutamia kirjoja lahjaksi. Niiden innoittamana opettajainhuoneen ovenpieleen hankittiin kirjavaunu, josta opettajat voivat napata luokkaan kirjan käsiteltäväksi. Opettaja voi myös varata koko vaunun luokkaansa.
– Vaunuun alkoi kasvaa myös kirjoista tuttujen pehmolelujen joukko. Varsinkin alkuopetuksen luokissa pehmot ovat tärkeinä mukana, Pekurinen hymyilee.
Kirjavaunu on kaksipuolinen käännettävä vaunu, jonka toisella puolella on aina jokin teema. Viimeksi se oli Kalevala.
– Tilaan kirjavaunuun aika ajoin johonkin teemaan liittyvän paketin kirjastosta koko koulun käyttöön. Usein olen tehnyt siihen tehtäväpaketin mukaan. On hyödyllistä käsitellä kirjan teemoja toiminnallisesti, esimerkiksi tehdä sanataide- tai väritystehtäviä.
Henna Pekurinen on koulun kirjastohoitajan mieluisassa pestissä uudistanut koulun kirjaston sisällön ja ulkomuodon täysin. Kun työ alkoi, valtaosa kirjoista oli vanhoja.
– Koulun henkilökunta ja oppilaiden vanhemmat ovat antaneet lahjoituksia, ja tarkkailen aina superalennuksia, joista kirjoja pikkuhiljaa haalin. Lisäksi olemme hyödyntäneet Oulunkylän kirjaston hyväkuntoisia poistokirjoja. Pelkästään koulun omasta kirjastosta on tänä lukuvuonna lainattu noin 350 kirjaa. Se on iso määrä, kun käytämme lisäksi kirjastoautoa ja lähikirjastoa.
Koulun kirjastossa on satukirjojen, lastenkirjojen ja nuortenkirjojen lisäksi selkokirjoja, selkopolkumateriaalia ja selkovihko. Kirjastossa voi täyttää myös lukuhaastetta tai lukea lasten uutisia sanomalehdestä. Koulun muut aikuiset auttavat Pekurista kirjastotyössä, ja oppilaat osaavat jo hienosti pitää kirjaston siistinä.
Lukutaidon edistäminen on viety Toivolassa myös iltapäivätoiminnan ryhmiin, joissa on syntynyt lisää ideoita. Ryhmät ovat tehneet projekteja esimerkiksi sanattomien kirjojen parissa. Jokainen erityiskoulun oppilas on oikeutettu hakemaan iltapäivätoimintaan, iästä riippumatta.
Koulun henkilökunta on havainnut lukutaitotyön kantavan hedelmää. Kun oppilaat puhuvat lukemisesta, keskustelun sävy on myönteinen.
– Heidän puheessaan kuuluvat kirjailijoiden nimet ja kirjojen hahmot. Joku voi vaikkapa naamiaisissa pukeutua kirjan hahmoksi tai toivoa juhlaan kirjan hahmon muotoista kakkua, Pekurinen kertoo.
Erityisopettaja Päivi Tuovinen painottaa yksilökohtaisen tuen merkitystä siinä, että myös erityiskoulussa lapset oppivat lukemaan. Suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvin vaikea luovia ilman lukutaitoa.
– Maailma on järjestynyt tekstien ympärille. Kulttuurimme on niin kirjallinen, että yksinkertaistenkin asioiden hoitaminen on tosi vaikeaa, jos et osaa lukea. Koulussamme kamppaillaan teknisen lukutaidon kanssa. Oppilaiden lukunopeus ei yllä välttämättä samalle tasolle kuin valtaosalla, mutta jos jatkuvasti harjoittelee, se pysyy hyvänä.
