Kansainvälisyydestä on tullut työelämässä yhä tärkeämpi valttikortti, johon on hyvä panostaa nuoresta pitäen. Globaaliin ajatteluun ja eri kulttuurien tuntemukseen kannustaa myös Helsingin kielilukio. Lukiossa voi opiskella jo 13 eri kieltä: suomea, ruotsia, englantia, saksaa, ranskaa, italiaa, espanjaa, latinaa, venäjää, japania, kiinaa, arabiaa ja koreaa. Oppilaat voivat hakea joko yleis- tai kielilinjalle.
”Viime vuosina olemme panostaneet erityisesti Afrikan ja Aasian kieliin. Tämä on ainoa koulu, jossa voi opiskella esimerkiksi japania kahdeksan opintojakson verran”, rehtori Sanna Manner kertoo.
Manner toivoo, että vielä lähivuosina oppilailla olisi mahdollisuus valita japani tai kiina ylioppilaskirjoitusaineeksi.
”Olisi tärkeää saada Suomeen lisää Aasian kielten osaajia. Kiinnostusta ja tarvetta tälle on: meillä on nytkin Japanin kielen ryhmä täynnä.”
Helsingin kielilukiossa on tehty aina kansainvälistä yhteistyötä ulkomaisten koulujen kanssa. Lukion kautta on mahdollisuus päästä opiskelemaan muun muassa Italiaan, Puolaan ja Espanjaan. Kiinan Pekingissä sijaitsevan ystävyyskoulun kanssa Helsingin kielilukio järjestää tiedeleirejä, joiden pääteemana on globaali ympäristötutkimus.
”Olemme tehneet oppilaiden kanssa useampana vuonna matkoja Pekingiin, ja ystävyyskoulun oppilaat ovat olleet myös Suomessa vastavierailulla. Pandemian vuoksi matkat Kiinaan ovat tosin olleet tauolla”, Manner kertoo.
Iloa teemajuhlista ja avointa puhetta oppilaiden jaksamisesta
Kolmatta vuotta Helsingin kielilukiossa opiskeleva Oskari Zheng kehuu kouluaan suvaitsevaiseksi ja etnisesti rikkaaksi kohtaamispaikaksi, josta saa monipuoliset eväät jatko-opintoja ajatellen.
”Täällä ei päntätä vain perusaineita kirjoista, vaan sovelletaan tietoa ja opiskellaan ennen kaikkea elämää varten. Kurssitarjonta on todella monipuolinen ja auttaa ulkomaiden yliopistoihin hakemisessa.”
Zheng on aktiivisesti mukana oppilaskunnassa, jonka puheenjohtajana hän on päässyt vaikuttamaan koulun toimintaan.
”Järjestämme koulussamme säännöllisesti tapahtumia ja teemajuhlia. Esimerkiksi elokuussa meillä oli kulttuuripäivä ja juuri nyt suunnittelemme Halloween-juhlia. Olen halunnut omalta osaltani ylläpitää koulussamme avointa keskustelukulttuuria niin, että kaikki uskaltaisivat kertoa mielipiteitään ja pysähtyä käytävillä juttelemaan”, Zheng sanoo.
Valtakunnallisessa lukiolaisbarometrissä on viime vuosina noussut esiin huoli lukiolaisten jaksamisesta. Oskari Zheng tunnistaa ilmiön ja tietää, että ajanhallinta ja paine arvosanoista aiheuttavat monille stressiä.
”Itse pyrin olemaan vertailematta itseäni liikaa muihin. Tosiasia on, että aina on joku, joka tekee enemmän töitä ja on parempi. Näistä asioista pitää myös avoimesti puhua. Esimerkiksi meidän koulussa abit auttavat paljon lukion ekaluokkalaisia, ja koulun terveydenhoitajakin on kiinnittänyt huomiota jaksamisasioihin.”
Kuusivuotiaasta asti Suomessa asuneen Zhengin haave on päästä lukion jälkeen jatkamaan opintoja Kauko-Itään ja tutustumaan juuriinsa uudelleen.
”Olen elänyt kuitenkin valtaosan elämästäni Suomessa, joten olisi hienoa viettää Kiinassa pidempi aika ja kokea se aikuisiän näkökulmasta. Vielä en tiedä, mille alalle lähden.”
Helsingin kielilukio saa monimuotoiset oppimistilat
Itäkeskuksen kupeessa sijaitseva Helsingin kielilukio saa ensi lukuvuodelle lisää tilaa, kun uusi koulurakennus valmistuu Helsingin Myllypuroon syksyllä 2023. Nelikerroksiseen rakennukseen tulee noin 8500 bruttoneliömetriä ja opetustilat 900 oppilaalle. Kielilukio muodostaa samalla isomman opiskelijakampuksen yhdessä Metropolian ammattikorkeakoulun ja Stadin ammatti- ja aikuisopiston kanssa.
”Kyllä tätä on odotettu, sillä nykyinen koulu on rakennettu 1960-luvulla, jolloin oppilaita oli vain kolmesataa. Meillä on ollut oppilaita nyt pitkään yli 700, joten tilat ovat käyneet ahtaaksi. Kaiken lisäksi rakennus on todella huonossa kunnossa”, rehtori Sanna Manner sanoo.
Uuteen lukioon käytettävät materiaalit noudattavat Hiilineutraali Helsinki 2035 -tavoitetta. Rakennuksen energia saadaan aurinkopaneeleja sekä kaukolämpöä ja ilma-vesilämpöpumppuja hyödyntämällä.
Koulurakennuksen sisätilojen suunnittelussa on kuunneltu opettajia ja oppilaita. Mannerin mukaan uusi rakennus on entistä funktionaalisempi ja muuntautumiskykyisempi, ja se tukee paremmin oppilaiden ja opettajien hyvinvointia.
”Oppimisen tavat ja opetusmetodit ovat olleet jo vuosia muutoksessa. Olemme hyödyntäneet esimerkiksi etäyhteyksiä kielilukion opetuksessa jo paljon ennen pandemiaa, sillä meillä on yhteistyötä eri koulujen kanssa ympäri maailmaa. On tärkeää, että uuden lukion tilat tarjoavat monimuotoisen oppimisympäristön.”
Teksti ja kuvat: Sanna Wallenius