Kestävän kehityksen viikkoa vietetään tänä vuonna 21.–27. syyskuuta. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet näkyvät Helsingin strategiassa: hyvinvointina, yhdenvertaisuutena, koulutuksena, ilmasto- ja luontotyönä, kestävänä kaupunkikehityksenä, työllisyytenä ja yhteistyönä.
Helsingin 2025–2029 voimassa oleva kaupunkistrategia tekee sitoumuksen selväksi: kaupunki jatkaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista työtä ja niistä raportointia. Samalla strategian perustavoitteena on Helsinki, joka kasvaa ja kehittyy kestävästi ja vastuullisesti sekä tarjoaa hyvän elämän mahdollisuudet taustasta ja lähtökohdista riippumatta. Tämä yhdistää globaalin, YK:ssä vuonna 2015 hyväksytyn Agenda 2030 -toimintaohjelman ja sen kestävän kehityksen tavoitteet (SDGt) kaupungin strategiseen työhön.
Kaupunkistrategiassa 2025–2029 Helsinki josta voimme olla ylpeitä on viisi painopistettä: viihtyisät ja yhteisölliset naapurustot, jokaisen hyvinvointi, sujuva arki ja toimivat palvelut, luontoa kunnioittava ja vetovoimaa tukeva kaupunkikehitys sekä elämä, elinvoima, osaaminen ja kasvu. Näiden rinnalla toimintaa kannattelevat talous, ilmasto ja luonto, henkilöstö ja johtaminen, turvallisuus ja varautuminen sekä vaikuttamistyö ja kansainvälisyys.
Strategiaa on nyt toteutettu ensimmäinen vuosi ja sen aikana tavoitteita on viety osaksi kaupungin talouden ja toiminnan suunnittelua. Loppusuoralla on strategisten ohjelmakokonaisuuksien päivitystyö, jossa kaupungin yhteen kokoavia, uudistavia ja vakiintuneita strategisia ohjelmia on päivitetty vastamaan ja tarkentamaan strategian tavoitteiden toimeenpanoa.
Kaupunkistrategialla on vahva yhteys sosiaalisen kestävyyden tavoitteisiin SDG 3 Terveyttä ja hyvinvointia, SDG 4 Hyvä koulutus ja SDG 10 Eriarvoisuuden vähentäminen. Strategiassa luvataan vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä, parantaa mielenterveys- ja päihdepalveluja, kaventaa hyvinvointieroja ja edistää liikunnallista elämäntapaa. Koulutuksessa painotetaan vahvoja perustaitoja, laadukasta lähikoulua, oppimisen tukea, varhaiskasvatukseen osallistumista ja tarveperusteista rahoitusta.
Hyvinvointisuunnitelma edistää terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi. Sen painopisteitä ovat toimintakyky ja terveelliset elintavat sekä mielen hyvinvointi ja osallisuus. Käytännön tavoitteet ulottuvat lasten ja nuorten liikkumisesta ja tulevaisuususkon vahvistamisesta työikäisten toimintakykyyn sekä ikääntyneiden liikkumiseen, yksinäisyyden vähentämiseen ja osallisuuteen.
Segregaation ehkäiseminen tavoitteet edistävät eriarvoisuuden vähentämistä. Kaupunki kohdentaa palveluja ja voimavaroja erityisesti kaupunkiuudistusalueille ja niiden kaltaisille alueille, lisää tarveperusteista rahoitusta sekä toteuttaa rakennetun ympäristön parannuksia. Tavoitteissa korostuvat lasten ja nuorten koulutus- ja työelämäpolut, harrastaminen, paikalliset palvelut ja toimialarajat ylittävä yhteistyö.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat täydentävät kokonaisuutta. Palveluja koskeva suunnitelma sisältää neljä koko kaupunkiorganisaatiota koskevaa painopistettä ja kymmenen toimenpidettä, joiden tarkoituksena on vahvistaa palvelujen syrjimättömyyttä, tosiasiallista saavutettavuutta sekä taustoiltaan erilaisten helsinkiläisten oikeuksien toteutumista.
Ekologisen kestävyyden osalta strategia yhdistyy suoraan SDG 13:een Ilmastotekoja, SDG 15:een Maanpäällinen elämä ja SDG 14:ään Vedenalainen elämä. Helsinki tavoittelee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 85 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja nettonollapäästöjä vuoteen 2040 mennessä. Strategiassa käsitellään myös liikenteen ja rakentamisen päästöjä, vähäpäästöisiä hankintoja, ilmastonmuutokseen sopeutumista, viherrakennetta, tulvia, helteitä, luonnon monimuotoisuutta ja Itämeren suojelua.
Ympäristö- ja ilmastokokonaisuus kokoaa tämän ekologisen kestävyyden työn yhteen. Ympäristönsuojelun tavoitteet 2040 luovat kokonaisuudelle pitkän aikavälin tavoitteet. Ympäristönsuojelun tavoitteiden toteuttamista edistetään osa-alueohjelmilla, joita ovat ilmasto-ohjelma, luonnonsuojelualueohjelma, luonnon monimuotoisuutta turvaava LUMO-ohjelma, Itämeri-toimenpideohjelma sekä kiertotalouden toimenpideohjelma. Ilmasto-ohjelma yhdistää päästöjen vähentämisen, ilmastonmuutokseen varautumisen ja sopeutumisen sekä hiilinielut. Kiertotaloustyö puolestaan kytkee ekologisen kestävyyden SDG 12:een Vastuullista kuluttamista sekä kestävään talouteen ja uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
Merellinen Helsinki - ja Kauniimpi Helsinki -ohjelmakokonaisuus osoittaa kuinka sama ohjelma voi tukea useita kestävän kehityksen tavoitteita. Samalla ohjelmalla parannetaan saariston saavutettavuutta, sähköistetään vesiliikennettä, vahvistetaan merellistä yritystoimintaa ja suojataan herkkiä luontoalueita. Tai edistetään kulttuuriperinnön vaalimista ja uusien alueiden viihtyisyyttä.
Strategian elinvoimapainotus vastaa erityisesti kestävän kehityksen tavoitteisiin SDG 8 Ihmisarvoista työtä ja SDG 9 Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja. Helsinki tavoittelee uusia yrityksiä, työpaikkoja, osaajia, investointeja ja tutkimuslähtöisiä innovaatioita. Kasvun, osaamisen ja elinvoiman kokonaisuus painottaa yritysten toimintaedellytyksiä, valittuja kasvualoja, startup- ja kasvuyrityksiä, korkeakouluyhteistyötä, työllisyyspalveluja ja kansainvälisten osaajien pitovoimaa.
Valittuihin kasvualoihin kuuluvat muun muassa terveys ja hyvinvointi, meriklusteri, rakentamisen kiertotalous ja ruokainnovaatiot. Ohjelmassa vihreä siirtymä, resurssiviisaus, vähähiiliset rakennusmateriaalit, kestävä ruokajärjestelmä ja ilmastoon liittyvät innovaatiot yhdistävät kasvutavoitteet.
Kestävän matkailun edistäminen on yksi Helsingin kestävän kehityksen työn kärkiteemoista. Uusi matkailun ja tapahtumien kehitysohjelma painottaa vahvasti kestävän matkailun roolia ja kehittämistä.
Toimeenpano ei jää ohjelma-asiakirjoihin. Strategiaa viedään kaupungin talousarvioihin, toimintasuunnitelmiin, peruspalveluihin, kaupunkikehityshankkeisiin ja johtamisen tavoitteisiin.
Strategian vaikuttavuusmittareissa seurataan esimerkiksi alueiden eriytymistä, elämänlaatua, asunnottomuutta, oppimistuloksia, hoitoon pääsyä, kävelyä ja pyöräilyä, viheralueiden saavutettavuutta, työllisyyttä, yritystoimintaa, turvallisuutta ja hiilidioksidipäästöjä. Helsingillä on myös käytössä laaja SDG-mittaristo, jota seurataan joka toinen vuosi tuotettavassa kestävän kehityksen arvioissa. Tämä tekee kestävän kehityksen etenemisestä näkyvää.
Helsingin strategiassa kestävän kehityksen tavoitteet näkyvät vahvimmin siellä, missä SDG-tavoite muuttuu kaupunkilaisen arjeksi: laadukkaaksi kouluksi, saatavaksi hoidoksi, turvalliseksi naapurustoksi, työmahdollisuudeksi, lähiluonnoksi, sujuvaksi joukkoliikenteeksi tai mahdollisuudeksi osallistua oman alueen kehittämiseen. Ohjelmalliset kokonaisuudet yhdistävät nämä ratkaisut resursointiin, vastuisiin, mittareihin ja vuosittaiseen seurantaan.
Kasvun ja ekologisten reunaehtojen välillä on kuitenkin myös jännitteitä. Voimakas kasvu ja rakentaminen kasvattavat päästöjä ja luontovaikutuksia. Siksi kestävän kehityksen näkökulman arvo ei ole vain myönteisten yhteyksien osoittamisessa, vaan myös negatiivisten- ja ristikkäisvaikutusten tunnistamisessa: milloin yksi tavoite tukee toista ja milloin ratkaisu edellyttää tasapainottamista.
Helsingin kestävän kehityksen työn vahvuus onkin kokonaisvaltaisuus. Strategia tunnistaa hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden, luonnon, ilmaston, talouden ja kasvun keskinäiset yhteydet. Seuraava ratkaiseva askel on pitää nämä yhteydet näkyvissä myös päätöksiä, investointeja, hankintoja ja talousarvioita valmisteltaessa – sekä arvioida avoimesti paitsi edistystä myös tavoitteiden välisiä ristiriitoja.