Katupölyn vakaville vaikutuksille herkkiä ovat esimerkiksi astmaatikot sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastavat. Katupöly voi pahentaa perussairauteen liittyviä oireita ja vaatia lääkitystä, lääkärissä käyntiä tai jopa sairaalahoitoa.
– Herkkiin väestöryhmiin kuuluvien on suositeltavaa välttää katupölylle altistumista pahimpaan katupölyaikaan ja huolehtia mahdollisen perussairauden asianmukaisesta hoidosta, sanoo THL:n erityisasiantuntija Taina Siponen.
Siponen antaa 6 vinkkiä siihen, kuinka katupölylle altistumista voi vähentää katupölykauden aikana:
– Vältä ulkoilua vilkkaiden teiden läheisyydessä.
– Hyödynnä hiljaisempia katuja ja viheralueita työ- ja koulumatkalla.
– Pidä ikkunat suljettuina kotona ja autossa.
– Kuivata pyykit sisällä, ja siivoa pöly pois sisätiloista.
– Hanki asuntoon tehokkaat tuloilmasuodattimet ja pidä ne kunnossa.
– Voit myös halutessasi käyttää hengityssuojainta. Valitse tällöin FFP2-luokan suojain.
HSY:n mittausten mukaan ilmassa on ollut runsaasti katupölyä aurinkoisina päivinä sekä pääkaupunkiseudulla että muualla Uudellamaalla. Korkeita pölypitoisuuksia esiintyy etenkin vilkkaiden pääväylien ja katujen varsilla.
Sää vaikuttaa katupölyjakson pituuteen ja voimakkuuteen
Katupölyjaksojen pituus ja voimakkuus sekä niihin liittyvät ihmisten kokemat haitat vaihtelevat eri vuosina suuresti. Katupölykaudella päivien ja viikkojen pölyisyys vaihtelee sään mukaan. Aurinkoisina ja kuivina päivinä katupölyä on runsaasti ilmassa. Sulamisvedet ja sade puolestaan kostuttavat tienpinnat, mikä vähentää pölyisyyttä.
- Sateiset päivät tuovat hetkellisesti helpotusta katupölystä oireileville, THL:n Siponen sanoo.
Katupöly on pääasiassa hienoksi jauhautunutta asfalttia ja hiekoitussepeliä. Erityisesti nastarenkaat kuluttavat asfalttia ja tuottavat siten katupölyä.