Koulusegregaation ehkäisemisessä avainasemassa ovat alueiden ja palveluiden veto- ja pitovoiman vahvistaminen. Keskeistä on myös samalla asuinalueella asuvien yhteisöllisyyden, luottamuksen ja hyvinvoinnin vahvistaminen, julkisen, yksityisen ja 3.sektorin yhteistyö, ajantasaisen tilannekuvan välittäminen alueen palvelutarjonnasta perheille ja alueen toimijoille sekä henkilökohtaisen viestinnän lisääminen perheille.
Hankkeella haluttiin vahvistaa osallisuutta
Kaikkien koulu -hanke (2022–2025) kartoitti keinoja koulu- ja opinpolun eriytymisen eli segregaation ehkäisemiseen. Tavoitteena oli löytää tapoja vahvistaa lasten, nuorten sekä perheiden osallisuutta opinpolulla sekä kehittää tiedolla johtamista ja koko kaupungin yhteistyötä.
Hankkeen aikana havaittiin, että koulusegregaation tunnistamisessa, toimenpiteiden suunnittelussa ja seurannassa tärkeää on sekä kaupungin eri toimijoiden yhteinen että aluetasoinen ymmärrys ilmiöstä. Lisäksi havaittiin, että luottamus ja perheiden kohtaamiset päiväkodeissa ja kouluissa vahvistavat perheiden sitoutumista omaan asuinalueeseen ja sen palveluihin.
Kaikkien koulu -hanke jakautui neljään kokonaisuuteen:
- Koko kaupungin yhteiseen tiedolla johtamiseen, sillä yhteinen ymmärrys on tärkeää koulusegregaation ehkäisyssä. Tavoitteena oli koulusegregaation tietopohjan vahvistaminen.
- Tarveperusteisen rahoituksen laskentamallin uudistamiseen, jossa tavoitteena oli tehostaa ja tarkentaa tarveperusteisen rahoituksen laskentatapaa.
- Asuinalueiden oppilaaksiottoalueiden suunnittelun vuorovaikutteisempiin käytänteisiin, jossa tavoitteena oli kehittää palveluverkkojen suunnitteluun liittyvää kaupungin sisäistä yhteistyömallia ja asukkaiden osallisuutta.
- Osallisuuden ja viestinnän vahvistamiseen kodin, päiväkodin/koulun ja eri toimialojen välillä sekä kaupungin kumppaneiden avulla. Tavoitteena oli huoltajien keskinäisten sekä henkilöstön positiivisten kohtaamisten lisääminen ja alueiden opinpolkuun kiinnittymisen vahvistaminen.
Suosituksia jatkoon
Hankkeen suositteluja ovat muun muassa:
- Tietopohjan kehittämisen jatkaminen käyttäjälähtöisesti.
- Tarveperusteisen rahoitusmallin päivittäminen 5 vuoden välein.
- Yhteistyörakenteiden vahvistaminen ja sisällyttäminen toiminnan vuosikelloon.
- Kohtaamisten, viestinnän ja vuorovaikutuksen laadun parantaminen arjessa.
- Kulttuuritoimijoiden ja 3. sektorin kumppanuuksien hyödyntäminen perheiden yhteisöllisyyden ja opinpolkuun kiinnittymisen vahvistamisessa.
