Järjestöneuvottelukunta aloittaa toiminnan

Helsingin kaupunki on alusta vapaalle kansalaistoiminnalle, jossa yhdessä tekeminen ja järjestöaloitteisuus ovat tärkeitä. Osana järjestöyhteistyömallia kaupunginhallitus asetti 6. helmikuuta järjestöneuvottelukunnan, joka edistää kaupungin ja järjestöjen välistä yhteistyötä sekä Helsingissä toimivien järjestöjen välistä yhteistyötä.
Kaksi henkilöä käyttää viittomakieltä kirjastossa.
Kuva: Laura Oja.

Järjestöneuvottelukunnan tehtävänä on varmistaa järjestöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Neuvottelukunta tuo esiin järjestöjen näkökulmaa esityksillä, lausunnoilla ja kannanotoilla sekä osallistumalla kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevaan yhteistyöhön. Neuvottelukunta myös edistää osaltaan viestintää järjestöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista Helsingin kaupungin toimintaan.

Järjestöneuvottelukunta muodostuu järjestöjen nimeämästä neljästätoista jäsenestä ja varajäsenestä ja viidestä valtuustoryhmien nimeämästä jäsenestä ja varajäsenestä sekä kaupungin keskushallinnon ja toimialojen pysyväisluonteisista asiantuntijoista ja heidän varajäsenistään. Osallistumisen ja avoimuuden edistämiseksi ja yhteistyöverkostojen vahvistamiseksi kukin jäsen ja yhteisö voi olla järjestöneuvottelukunnan jäsenenä vain kaksi perättäistä toimikautta. Järjestöneuvottelukunnan puheenjohtajaksi nimettiin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan apulaispormestari Daniel Sazonov.

Järjestöneuvottelukunnan järjestöedustus kattaa tasapuolisesti helsinkiläisen järjestö- ja kansalaisyhteiskunnan kentän. Toimikunnassa on edustus lapsi- ja perhejärjestöistä, ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä ja päihdetyön järjestöistä, mielenterveyttä edistävistä järjestöistä, eriarvoisuuden ehkäisyn parissa toimivista järjestöistä, nuoriso- ja varhaisnuorten järjestöistä, kotoutumisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen parissa toimivista järjestöistä, vanhusjärjestöistä, vammais-, pitkäaikaissairaus- ja potilasjärjestöistä, kulttuurialan järjestöistä, liikunta- ja vapaa-ajan järjestöistä, pääosin vapaaehtoisvoimin toimivista järjestöistä, kaupunginosa-, asukas- ja paikallisjärjestöistä, ympäristön ja liikenteen parissa toimivista järjestöistä sekä turvallisuuden ja varautumisen järjestöistä.

Järjestöneuvottelukunnan tehtävät, rakenne sekä teemaryhmät ovat olleet järjestöjen kommentoitavana valmistelun aikana kokoontuneessa järjestöjen muodostamassa sparrausryhmässä, kaikille järjestöille avoimessa vuorovaikutustilaisuudessa sekä sähköisessä kyselyssä. 

Järjestöneuvottelukunta tekee toimikausittain toimintasuunnitelman ja -raportin kaupunginhallitukselle. Neuvottelukunnan ensimmäinen toimikausi ulottuu kaupunginhallituksen toimikauden loppuun eli kuluvan vuoden 2023 kesään saakka. Järjestöneuvottelukunta ja Helsingin kaupunki arvioivat yhteistyössä järjestöneuvottelukunnan rakenteen ja toimintamallin ennen seuraavan valtuustokauden alkua. Rakennetta ja toimintamallia voidaan päivittää uuden neuvottelukunnan asettamisen yhteydessä.
 

Kaupunginhallituksen päätös 6.2.2023