Keuhkosyöpä on Suomessa sekä miehillä että naisilla kolmanneksi yleisin syöpä, mutta kuolleisuus keuhkosyöpään on muita syöpiä suurempaa. Helsinkiläisten keuhkosyöpäkuolleisuus on kuitenkin vähentynyt selvästi, miehillä yli 50 prosenttia 1990-luvun alun jälkeen.
Helsinkiläisnaisilla keuhkosyöpäkuolleisuus on ollut koko kyseisellä ajanjaksolla miehiä matalampaa, ja kuolleisuus on myös pienentynyt huomattavasti vähemmän. Naisilla kuolleisuus on vähentynyt 1990-luvun alusta kaikkiaan noin kymmenen prosenttia.
Nopeimmin on pienentynyt korkeasti koulutettujen keuhkosyöpäkuolleisuus
Helsinkiläismiesten keuhkosyöpäkuolleisuus on pienentynyt kaikissa koulutustasoryhmissä. Suhteellisesti nopeinta pieneneminen on ollut korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla miehillä.
Helsinkiläisnaisilla keuhkosyöpäkuolleisuuden väheneminen koskee sen sijaan vain korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden ja perusasteen koulutuksen saaneiden naisten kuolleisuus on sitä vastoin jopa suurentunut.
Kuolleisuus laskenut Helsingissä muuta maata nopeammin
Sekä miehillä että naisilla kuolleisuus keuhkosyöpään on pitkään ollut Helsingissä suurempaa kuin muualla Suomessa. Miehillä eroa ei kuitenkaan enää ole, sillä kuolleisuus keuhkosyöpään on pienentynyt Helsingissä selvästi muuta maata nopeammin.
Naisten keuhkosyöpäkuolleisuus on edelleen suurempaa Helsingissä kuin muualla maassa. Kuolleisuuden kehitys on kuitenkin ollut erilaista: kun kuolleisuus keuhkosyöpään on Helsingissä naisilla hieman vähentynyt, on se edelleen hitaasti suurentunut naisilla muualla Suomessa.
Tupakointi on vähentynyt Helsingissä nopeammin kuin muualla Suomessa
Huomattava osa keuhkosyövistä on tupakoinnin aiheuttamia, ja tupakoinnin yleisyydessä tapahtuneet muutokset näkyvät viiveellä keuhkosyöpäkuolleisuuden muutoksina. Sekä miesten että naisten päivittäistupakointi oli pitkään pääkaupunkiseudulla selvästi muuta maata yleisempää.
Jo 2000-luvun alussa miesten tupakointi oli kuitenkin pääkaupunkiseudulla hieman harvinaisempaa kuin muualla Suomessa. Naisten tupakointi puolestaan oli pääkaupunkiseudulla muuta maata yleisempää pidempään, mutta 2010-luvun puolivälistä lähtien se on ollut jo vähäisempää kuin koko maassa keskimäärin.
Tupakointi selittää koulutusryhmien kuolleisuuseroja
Tupakoinnissa on huomattavat sosioekonomiset erot. Tällä hetkellä esimerkiksi perusasteen koulutuksen suorittaneet helsinkiläismiehet tupakoivat yli neljä kertaa todennäköisemmin kuin korkeakoulutetut miehet. Naisilla perus- ja keskiasteen koulutuksen saaneet tupakoivat kolme kertaa todennäköisemmin kuin korkeakoulutetut. Tupakointi onkin keskeinen koulutusryhmien kuolleisuuseroja selittävä tekijä.
Inhimillisen kärsimyksen lisäksi tupakoinnin arvioidaan aiheuttavan yhteiskunnalle miljardiluokan kustannukset vuosittain. Koska korkeakoulutettujen tupakointi on jo vähentynyt tuntuvasti, on tällä hetkellä keskeistä pyrkiä vähentämään vähän koulutettujen tupakointia.