Helsinkiläiset juttelevat naapuriensa kanssa ja vaihtavat naapuriapua

Hieman yli puolet helsinkiläisistä keskustelee naapuriensa kanssa vähintään viikoittain, ja kolme kymmenestä antaa tai saa naapuriapua vähintään kuukausittain. Vuorovaikutus naapurissa asuvien kanssa on pysynyt suunnilleen samanlaisena, kun kaupungin toteuttaman turvallisuustutkimuksen tuloksia verrataan edellisen tutkimuksen ajankohtaan.
Infografiikka naapurisuhteista Helsingissä. Otsikko: ”Yli puolet helsinkiläisistä juttelee naapureidensa kanssa vähintään viikoittain”. Ensimmäinen vaakapalkki kuvaa, kuinka usein helsinkiläiset juttelevat naapureidensa kanssa: 14 % päivittäin, 39 % viikoittain, 16 % kuukausittain, 24 % harvemmin ja 7 % ei koskaan. Toinen vaakapalkki kuvaa, kuinka usein helsinkiläiset saavat apua tai auttavat naapureitaan: 2 % päivittäin, 9 % viikoittain, 17 % kuukausittain, 50 % harvemmin ja 21 % ei koskaan.

Naapureiden kanssa keskustelu ja naapuriapu ovat Helsingissä edelleen yleisiä. Hieman yli puolet helsinkiläisistä juttelee naapureidensa kanssa vähintään viikoittain. Juttelun yleisyys on pysynyt ennallaan vuodesta 2021, jolloin edellinen vastaava tutkimus toteutettiin.

Kolme kymmenestä helsinkiläisestä auttaa naapureitaan tai saa heiltä apua vähintään kuukausittain, mikä on myös saman verran kuin edellisellä tutkimuskerralla. Verrattaessa sen sijaan vuoteen 2018 sekä juttelu että naapuriapu ovat hieman vähentyneet.

Vuorovaikutus naapureiden kanssa lisääntyy iän myötä

Vuorovaikutus naapureiden kanssa – juttelu ja naapuriapu – on yleisintä eläkeikäisillä ja vähäisintä nuorilla, alle 30-vuotiailla. Kotitaloustyypeistä se on yleisintä lapsiperheillä ja vähäisintä yksinasuvilla.

Rivitaloasukkailla paljon vuorovaikutusta naapureiden kanssa

Myös asumismuodolla on merkitystä naapurivuorovaikutuksen yleisyydelle. Useimmin juttelua ja naapuriapua oli rivitaloasukkailla sekä omistusasukkailla. Kerrostaloasukkailla ja vuokra-asukkailla vuorovaikutusta naapureiden kanssa oli jonkin verran harvemmin.

Naapuruston asukkaiden luotetaan puuttuvan häiriötilanteisiin

Turvallisuustutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka vahvasti luotetaan siihen, että naapuruston asukkaat puuttuvat erilaisiin häiriötilanteisiin. Yleisesti ottaen tämä luottamus oli Helsingissä hyvällä tasolla. Eniten luottivat omistusasukkaat, lapsiperheet ja keski-ikäiset. Muita heikompaa tämä luottamus oli vieraskielisillä ja vuokra-asukkailla.

Helsinki kysyy kaupunkilaisten kokemuksia turvallisuudestaan laajassa turvallisuustutkimuksessa aina kolmen vuoden välein. Tuorein Helsingin turvallisuustutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2024. Kysely lähetettiin noin 12 000 satunnaisotannalla poimitulle iältään 15–79-vuotiaalle helsinkiläiselle. Heistä tutkimukseen osallistui 52 prosenttia (6 205 henkeä). Kyselyaineisto edustaa hyvin helsinkiläisen aikuisväestön näkemyksiä. Turvallisuustutkimuksen tuloksista on julkaistu useita artikkeleita Helsingin kaupungin kaupunkitietopalvelujen verkkosivuilla. 
 

Lisää aiheesta