Helsingin keskusta on yhä Suomen merkittävin ja monipuolisin työpaikkakeskittymä, vaikka 2020-luvun talouskriisit, työelämän murros ja kiinteistömarkkinoiden heilahtelut ovat koetelleet sen elinvoimaa. Uuden raportin mukaan keskustan työpaikkakehitys on ollut kaksijakoista: korkean tuottavuuden asiantuntija-aloilla kasvu jatkuu, kun taas kulttuuri- ja viihdealojen, kaupan ja julkisen hallinnon työpaikat ovat vähentyneet. Helsingin keskustan työpaikkamäärä oli vuoden 2023 lopussa lähes 90 000, mikä on reilu viidennes koko kaupungin työpaikoista.
Helsingin keskustan työpaikkakehitys kaksijakoista – asiantuntija-alat kasvavat, palvelualat supistuvat
Liike-elämän palveluiden työpaikat ovat lisääntyneet viime vuosina voimakkaasti. Ohjelmistoihin, konsultointiin ja siihen liittyvään toimintaan on tullut lähes 1 000 uutta työpaikkaa vuosittain. Yhtä vauhdikasta on ollut pääkonttorien toiminnan ja liikkeenjohdon konsultoinnin kasvu. Näillä aloilla työskentelee keskustassa jo lähes 17 000 henkilöä. Rahoitus- ja vakuutusala toimii keskustassa laajasti ja tuottaa suuren osan kaupungin yhteisöverotuloista. Toimialan työpaikkamäärän kasvu on ollut kuitenkin maltillista muihin liike-elämän palveluihin verrattuna.
Koronapandemian aiheuttamat rajoitukset iskivät erityisesti toimialoihin, jotka nojaavat fyysiseen kohtaamiseen. Kulttuuri- ja viihdealoilla työpaikkojen määrä on laskenut keskustassa jyrkimmin, eivätkä toimialan työpaikat ole palanneet pandemiaa edeltävälle tasolle. Myös arkkitehti- ja insinööripalvelujen, julkisen hallinnon sekä kaupan alan työpaikat ovat vähentyneet.
Samanaikaisesti Helsingin työmarkkinatilanne on heikentynyt: työttömyysaste on noussut ja avoimien työpaikkojen määrä on laskenut poikkeuksellisen alhaiselle tasolle. Korkeasti koulutettujen työttömyys on lisääntynyt muuta väestöä nopeammin, mikä heijastaa talouden epävarmuutta.
Palveluvaltainen keskusta kärsi kriisien vaikutuksista, mutta kasvun odotetaan palaavan
Helsingin keskusta on erittäin palveluvaltainen, ja 97 prosenttia sen työpaikoista sijoittuu palvelualoille. Tämä rakenne teki alueesta erityisen haavoittuvan pandemia-ajan rajoituksille ja etätyön yleistymiselle. Kulttuuri- ja viihdealoilla sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnassa työpaikat vähenivät jyrkästi, ja osa toimijoista poistui markkinoilta pysyvästi. Majoitus- ja ravitsemustoiminnan työpaikat ovat palautuneet keskustaan kulttuuri- ja viihdealoja paremmin.
Ennusteiden mukaan Suomen talous alkaa toipua vuonna 2026, ja erityisesti informaatio- ja viestintäalan odotetaan jatkavan vahvaa kehitystään. Tämä voi vahvistaa Helsingin keskustan elpymistä, sillä alueella on jo valmiiksi suuri tämän toimialan keskittymä. Kaupungin uusi strategia korostaa lisäksi kulttuurin ja tapahtumatoiminnan vahvistamista keskustassa, mikä voi tukea kriisivuosina heikentyneiden kulttuuri- ja viihdealojen palautumista. Kokonaisuutena keskustan odotetaan hyötyvän tulevasta suhdannekäänteestä ensimmäisten joukossa.
