Rakentamisen ja ruoantuotannon ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Helsingin kaupunki haluaa suurena toimijana edistää näiden teemojen kiertotaloutta ja kestävyyttä.
Rakentamisessa etsitään sujuvia ratkaisuja materiaalien kierron edistämiseksi
Helsinki haluaa vakiinnuttaa kiertotalousnäkökulman maankäytön suunnitteluun. Kiertotalousselvitykset ja -suunnitelmat tulevat osaksi kaavoitusta, jotta tunnistetaan suunnittelualueiden olennaiset kiertotalousmahdollisuudet ja parannetaan edellytyksiä maamassojen ja materiaalien kierrättämiseen. Samalla voidaan järjestää tarvittavat tilat kierrätysmassojen ja -materiaalien käsittelyyn ja varastointiin.
Infrarakentamisessa tavoitteena on uusiomateriaalien osuuden lisääminen 20 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
Kaupungin palvelu- ja asuntorakentamiseen kehitetään kiertotalousvaatimukset primääriraaka-aineen käytön ja hiilijalanjäljen vähentämiseksi sekä rakennusten käyttöiän lisäämiseksi. Tavoitteena on, että vuoteen 2035 mennessä kiertotalouden piloteista saadut opit on viety kaikkien hankkeiden toteutukseen ja palvelurakennusten ja valtion korkotukilainoitettujen vuokra-asuinrakennusten hankkeisiin on vakiintunut vähintään kolme kiertotalousvaatimusta. Lisäksi tavoitteena on, että kaikissa palvelu- ja asuinrakennusten purku- ja perusparannushankkeissa laaditaan rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöselvitys.
Ruokapalveluissa tähdätään kestävään ja ravitsemussuositusten mukaiseen ruokaan
Helsingin kaupungin ruokapalveluille ja niitä hankkiville toimialoille laaditaan tiekartta, joka tähtää siihen, että vuonna 2035 tarjottava ruoka on suomalaisten ravitsemussuositusten pitkän aikavälin tavoitteiden ja asiakasryhmäkohtaisten ruokailusuositusten mukaista ja planetaarisen ruokavalion viitekehyksessä. Tämä tarkoittaa sitä, että punaisen lihan ja siipikarjan lihan kulutus on yhteensä korkeintaan 350 g/vko/hlö ja maitovalmisteiden kulutus 350 g/pv/hlö. Tarkempien tavoitteiden asettamisessa tullaan huomioimaan eri asiakasryhmissä syötyjen aterioiden määrät ja annoskoot sekä asiakasryhmäkohtaiset ruokailusuositukset ja ravitsemukselliset tarpeet.
Green deal tukee kaupungin strategisia tavoitteita
Kaupunkistrategian mukaan Helsinki keskittyy epäsuorien päästöjen vähentämisessä talo- ja infrarakentamisen sekä julkisten hankintojen päästöihin. Rakentamisen kiertotalouden edistäminen on yksi kaupungin elinkeinopolitiikan päätavoitteista. Kaupungin ympäristönsuojelun tavoitteisiin on kirjattu lihan ja maidon kulutuksen puolittaminen kaupungin ruokapalveluissa vuoteen 2030 mennessä vuoden 2025 tasoon verrattuna. Kiertotalouden green deal -sitoumus tukee näiden tavoitteiden saavuttamista.
Kiertotalouden green deal -sitoumuksen toimenpiteet liitetään osaksi Helsingin kiertotalouden toimenpideohjelmaa.
Kiertotalouden green deal on ympäristöministeriön koordinoima vapaaehtoinen sitoumus, jonka avulla edistetään kansallisen kiertotalouden strategisen ohjelman tavoitteita. Mukaan lähtevien toimijoiden sitoumukset julkaistaan Sitoumus2050-alustalla, missä niiden etenemisestä raportoidaan kolmen vuoden välein.