Hanasaaren alueen uusi aika alkaa kokeiluilla

Hanasaareen luodaan nyt identiteettiä ja uutta kaupunginosaa. Millaisen sinä haluat siitä kehittyvän?

Julkaistu , päivitetty
Hanasaari ulkoa.
Kuva: Paavo Jantunen

Itäisen kantakaupungin siluettia on hallinnut viisi vuosikymmentä Hanasaaren voimalaitos, joka on tuottanut sähköä ja lämpöä helsinkiläisille. Nyt voimalaitos ja sitä ympäröivä alue on uuden edessä.

– Voimalaitos on näkyvä ja mieleenpainuva maamerkki. Mutta mitä siitä voi kehittää? Mikä sen käyttötarkoitus on tulevaisuudessa? Onko voimala tai osia siitä mahdollista säilyttää jälkipolville? Nämä ovat kaikki ihan hurjan kiinnostavia kysymyksiä, kertoo Hanasaaren voimalaitoshankkeen projektijohtaja Päivi Hietanen.

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin lähdetään hakemaan ideoita syksyllä käynnistyvästä kansainvälisestä idea- ja toteutuskilpailusta. Se tosin on jo nyt varmaa, että ainakin alueelle tulee asuntoja noin 3 000 ihmiselle sekä esimerkiksi rantaraitteja, puistoja ja uusi koulu.

Designjohtaja Hanna Harris kertoo, että koko Hanasaaren voimalaitosalue on yksi kiinnostavimpia paikkoja koko kantakaupungin alueelle.

– Alue on kiinnostava jo sijaintinsa ja historiansa vuoksi. Ja tietysti sen vuoksi, mitä se voisi olla tulevaisuudessa. Paikka on merellinen ja hyvin saavutettava. Kun miettii vastaavia alueita muualla maailmassa, niin tyypillisesti ne saattavat olla kaupungin laitamilla. Aiemmin Hanasaarikin on tietysti ollut kaupungin laitamalla, mutta nyt se on todella keskeinen, Harris kertoo.

Mutta ennen kuin mikään rakentaminen varsinaisesti alkaa, koittaa kokeilujen aika. Hanasaaren voimalaitosalue avattiin kaupunkilaisten käyttöön Helsinki-päivänä 12.6.

Ilmakuva Hanasaaren alueesta.
Hanasaari on avattu yleisölle. Kuva: Tuomas Uusheimo

Asukkailta toivotaan ideoita alueen kehittämiseen

Kaupunki kutsuu asukkaat suunnittelemaan, millainen Hanasaaren voimalaitosalue olisi seuraavat viisi vuotta, kun alue on väliaikaiskäytössä. Voimalaitoshanketta johtava Päivi Hietanen toivoo asukkailta sekä ideoita että aktiivisuutta.

– Kaupunki ei ole halunnut suunnitella aluetta liian valmiiksi. KerroKantasi -kyselyssä voi kertoa, mikä toisi kaupunkilaiset tänne ja mitä he haluaisivat täällä tehdä, kertoo Hietanen.

Kysely on auki 30.9. asti kaupungin verkkosivuilla osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/hanasaari-2026(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Nyt jo voi vuokrata entisen työntekijöiden sosiaalirakennuksen (Parrukatu 1) tiloja. Vuokrattavana ovat aulatilat sekä toisen kerroksen salit ja kabinetit, jotka soveltuvat esimerkiksi toimisto-, juhla- tai kuvauskäyttöön.

Voimalaitos on suljettu tällä hetkellä. Sinne pääsee opastetuilla kierroksilla kesällä. Voimalaitoksen mahdollisuuksia väliaikaiskäytölle kartoitetaan parhaillaan.

Kierroksille ilmoittaudutaan verkkolomakkeella(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Hanasaaren voimalaitosalueelle on rakennettu muun muassa uusia kävely- ja pyöräreittejä, kesäkahvila ja rantalentopallokenttä. Lisäksi alueelle rakennetaan väliaikainen skeittipaikka tänä vuonna. Tavoitteena on, että Hanasaaren alueelle tulee myöhemmin pysyvä skeittipuisto.

Projektijohtaja Tuomas Hakala vastaa Kalasataman aluerakentamisesta. Hakala kertoo, että ulkoalueiden osalta Hanasaari toimii uutena kaupunkilaisten virkistysalueena.

– Merkittävä asia on, että nyt Hanasaareen pääsee. Aiemmin tänne ei ole koskaan päässyt vaan alue on ollut aidattu, Hakala kertoo.

Tuomas Hakala ja Päivi Hietanen.
Tuomas Hakala on Kalasataman projektijohtaja. Päivi Hietanen on luotsannut voimalaitoshanketta vuodesta 2023. Kuva: Paavo Jantunen.

Voimalaitoksen tulevaisuus auki

Kaupunki tarvitsi sotien jälkeen lisää energiaa, joten Suvilahden alueen jatkoksi rakennettiin Hanasaareen kaksi voimalaitosta. Ensin se tosin vaati, että Hanasaari ja viereinen Kanasaari yhdistettiin mantereeseen isoilla maantäytöillä. Hanasaaren A-voimala otettiin käyttöön vuonna 1960 ja se purettiin vuonna 2008. B-voimala valmistui vuonna 1974 ja oli valmistuessaan kaupungin kallein kunnallinen rakennushanke. B-voimalaitoksen toiminta loppui vuonna 2023.

– Itse pidän tätä fantastisen hienona rakennuksena. Se on yksi arkkitehti Timo Penttilän päätöistä. Monet sanovat, että voimalaitos tuo hienon kerrostuman Kalasataman arkkitehtuuriin. Kaupunkilaisia puhuttaa sekin, että kun tämä on hiilenpolton symboli, niin pitäisikö tästä sen takia luopua vai pitäisikö rakennus juuri sen takia säilyttää ja kehittää uuteen käyttöön?, sanoo Päivi Hietanen.

Hanasaaren voimalaitos ei ole suojeltu ja sen tulevaisuus on vielä auki. Energiantuotantolaitoksen muuttaminen uuteen käyttöön voi olla hankalaa.

– Voimalaitoksen muuttaminen uusiin käyttötarkoituksiin on hyvin haastavaa ja kallista, kertoo Hakala.

Kaupunki haluaa Hanasaaren alueelle muutakin kuin vaikkapa asuntorakentamista. Se, mitä kaikkea muuta voimalaitoksen ympäristöön voisi tulla, riippuu voimalaitoksen kohtalosta.

– Sen muun toiminnan pitäisi joka tapauksessa tuottaa lisäarvoa alueen asukkaille ja elävöittää kaupunkikulttuuria, Hakala jatkaa.

Kattilahalli.
Voimalaitoksen kattilahallin korkeus on hulppeat 52 metriä. Kuva: Paavo Jantunen

Omaleimainen kaupunkikulttuurin keskittymä

Hanasaarta ei asuinalueena tietenkään vielä ole eikä hanasaarelaisiakaan, mutta tulevaisuudessa heitä tulee olemaan tuhansia.

Päivi Hietanen kertoo, että alueella on tosi vahva ”kulttuurinen vibe”. Vieressä on Suvilahti ja sen tapahtumat, taideyliopisto on lähellä, samoin Kallion kulttuuririennot.

– Itse toivon, että tästä kaikesta jäisi jotain elämään, kun alue lähtee kehittymään. Tälle alueelle tulee väistämättä syntymään uudenlainen identiteetti ja minun toiveeni on, että se syntyy yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Tämä kokeilevan käytön ajanjakso on osa sitä prosessia, jolla se tulevaisuus syntyy, Hietanen kertoo.

Designjohtaja Hanna Harrisia kiehtoo myös se, että Hanasaaren ympäristössä on hyvin omaleimainen kaupunkikulttuurin keskittymä.

Nyt kun voimalaitoksen alue avautuu, siitä voisi Harrisin mukaan tulla hermokeskus, joka sitoo taiteen, tapahtumien, ruokakulttuurin ja kulttuurin akselia yhteen ja vahvistaa sitä.

Harris pitää tärkeänä, että viiden vuoden kokeilujakson aikana saatujen kokemusten ja havaintojen parhaita paloja säilyisi tulevaisuuteen ja niitä huomioitaisiin kilpailuvaiheessa.

Harrisin mielestä Hanasaaren kerroksellisuus on vahvaa ja hän toivoisi sen säilyvän jatkossakin. Jo itsessään voimalaitos muistuttaa meitä tietystä aikakaudesta.

– On tärkeää, että voimme jättää aikakaudelle hyvästit mutta kuitenkin tuoda siitä jotain tulevaisuuteen vaikka samaan aikaan ollaan luomassa paikkaa, joka luo uudenlaista energiaa. Se on toisenlaista kuin konkreettinen lämmitysenergia, ehkä sellaista kaupungin sielua, Harris kertoo.

 

Lähde: Historia Helsinki -artikkeli: Suvilahti ja Hanasaari – kaasua, sähköä ja lämpöä helsinkiläisille.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Sosiaalirakennuksen ruokala.
Hanasaaren voimalaitoksen viereisessä sosiaalirakennuksessa sijaitsi iso ruokala. Kuva: Paavo Jantunen