Helsingin uusi rakennusjärjestys voimaan 5.11.2026

Suunnitteletko uutta rakennushanketta, pihan kunnostamista, kodin laajennusta tai muuta muutosta elinympäristöösi? Ennen suunnittelun aloittamista kannattaa tutustua Helsingin uusittuun rakennusjärjestykseen, joka tuli voimaan 5. marraskuuta 2026.
Kuvituskuva: istutuksia kaupungissa kerrostalon edessä.
Kuva: Mia Oksanen

Rakennusjärjestys on uusittu vastaamaan uudistunutta rakentamislakia. Samalla sitä on päivitetty vastaamaan Helsingin kaupunkistrategiaa 2025–2029, jonka tavoitteena on rakentaa entistä viihtyisämpää, toimivampaa ja kestävämpää kaupunkia.

Mitä hanketta suunnittelevan on hyvä tietää?

Asiasi käsitellään niiden rakennusjärjestyksen määräysten mukaan, jotka olivat voimassa asiasi tullessa vireille.

Uudistunut rakentamislaki on vähentänyt kuntien mahdollisuuksia ohjata sellaista rakentamista, joka ei vaadi rakentamislupaa. Tämän vuoksi osa aiemmista määräyksistä on poistettu rakennusjärjestyksestä. Samalla monet pienet pihan ja kiinteistön hankkeet, kuten useimmat aidat, terassit ja muut tavanomaiset piharakennelmat, ovat edelleen mahdollisia ilman rakentamislupaa.

Luontoarvot huomioidaan aiempaa paremmin

Uusitussa rakennusjärjestyksessä on kiinnitetty erityistä huomiota luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja viihtyisän kaupunkiympäristön kehittämiseen.

Rakennusjärjestyksessä painotetaan pihojen ja tonttien luonnonmukaisuuden säilyttämistä. Tavoitteena on lisätä kaupunkiluontoa, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja parantaa hulevesien hallintaa.

Myös puiden ja lintujen elinympäristöjen huomioon ottamista korostetaan aiempaa enemmän. Uutena määräyksenä rakennusjärjestykseen tulee lintuturvallinen rakentaminen, jonka tavoitteena on vähentää rakennuksiin törmäävien lintujen määrää.

Pientalotonteille uusi rakentamisen enimmäismäärä

Uudistuksen olennaisimpina tavoitteina pientalotonttien osalta ovat hyvä hulevesien hallinta ja pientaloympäristön viihtyisyys.

Omakoti- ja paritalotonteilla rakennukset, rakennelmat ja terassit saavat jatkossa kattaa enintään 35 prosenttia tontin pinta-alasta, ellei asemakaavassa määrätä toisin. Muutoksella halutaan turvata riittävä viheralueiden määrä tonteilla.

Rakennusten suunnittelussa korostuvat pitkäikäisyys ja kiertotalous

Rakennusjärjestys kannustaa suunnittelemaan rakennuksia pitkäikäisiksi, muunneltaviksi ja helposti korjattaviksi. Samalla edistetään rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä ja muita kiertotalousratkaisuja.

Pelastautumisratkaisut siirtyvät tonteille

Uudisrakentamisessa asuinrakennusten pelastautumisratkaisuja ohjataan toteutettavaksi ensisijaisesti tontilla tai rakennuksessa. Yleisille alueille sijoitettavista pelastusnostopaikoista luovutaan uusissa hankkeissa.

Muutos vapauttaa katu- ja puistoalueita muuhun käyttöön, kuten istutuksille, pysäköinnille, lumenhallinnalle sekä joukkoliikenteen tarvitsemalle infrastruktuurille.

Rakennusjärjestys kannattaa ottaa huomioon ajoissa

Rakennusjärjestykseen kannattaa tutustua jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Varhainen perehtyminen määräyksiin auttaa sujuvoittamaan hankkeen etenemistä ja vähentää tarvetta myöhemmille muutoksille suunnitelmissa.

Helsingin rakennusjärjestys on asemakaavojen ohella keskeinen rakentamista ohjaava määräyskokoelma.