Uusia A1-ruotsin ryhmiä on syntynyt syksyllä 2026 viiteen kouluun Helsingissä, kertovat ekaluokkalaisten kielivalintatilastot. Viisi koulua on neljännes niistä kaupungin kouluista, joissa A1-ruotsia on mahdollista opiskella. Muodostuneet ryhmät ovat suuria, niissä opiskelee 18–27 oppilasta. Myös A1-ranskan valitseminen on lisääntynyt merkittävästi.
Osa perheistä on nyt ensi kertaa pitkään aikaan valinnut lapsen ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi jonkin muun kuin englannin. Muutos on useiden aktiivisten toimenpiteiden tulos.
– Tämä on ilahduttava kehitys. Olemme edenneet tavoitteessamme tarjota lapsille monipuolisesti kieliä. Hienoa, että tähän on perheissä tartuttu, kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas sanoo.
Kielimaistiaiset apuna
Helsinki on panostanut erityisesti ruotsin kielen suosion kasvattamiseen. Opetushallituksen rahoittaman, vuonna 2024 alkaneen Helsinki oppii ruotsia -hankkeen päätavoitteena oli laajentaa A1-ruotsin opetusta.
– Olemme tiedottaneet perheitä ja henkilöstöämme voimakkaasti A1-ruotsin hyödyistä sekä ja tutustuttaneet eskarilaisia ruotsin kieleen, hankkeen projektipäällikkö Ina Saloheimo kertoo.
Helsingissä on kehitetty esiopetukseen systemaattinen kielimaistiaistoiminta, jossa lapset tutustuvat lähikoulujensa kieliin jo päiväkodissa. Helsingissä on poikkeuksellisen laaja A1-kielivalikoima, kieliä on peräti yhdeksän. Kasvatuksen ja koulutuksen suomenkielinen jaosto asetti 27. lokakuuta tavoitteeksi, että kaikki helsinkiläiset koulut tarjoaisivat tulevaisuudessa vähintään kahta A1-kieltä.
– Odotamme eri kielten valitsemisen vielä vahvistuvan, kun kielten alueellisesta tarjonnasta tulee tasapuolisempi ja esimerkiksi A1-ruotsia tarjotaan nykyistä useammassa koulussa, kehittämispalvelujohtaja Marjo Kyllönen sanoo.
Kielimaistiaiset ovat osa Helsingin paikallista opetussuunnitelmaa, ja maistiaisia järjestetään kaikissa kaupungin esiopetusryhmissä. Ruotsin kieleen tutustutaan jokaisessa ryhmässä, koska jokainen lapsi opiskelee ruotsia osana opinpolkuaan. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä vahvistetaan jatkossa Helsingissä edelleen.
Uusia ryhmiä eri puolille kaupunkia
Uudet A1-ruotsin ryhmät ovat muodostuneet Kannelmäen peruskoulussa ja Pohjois-Haagan ala-asteella jo kahtena viime vuotena eli 2025 ja 2026. Tänä vuonna ryhmät saatiin lisäksi Herttoniemenrannan ala-asteelle, Laajasalon peruskouluun sekä Maunulan ala-asteelle.
Englanti on silti edelleen suosituin A1-kielivalinta Helsingissä. Tänä vuonna englannin valitsi ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen 83 prosenttia ekaluokkalaisista. Vaikka A1-ruotsin kieltä opiskelevien kokonaismäärät ovat yhä pieniä, muutos on merkittävä.
– Ekaluokkalaisia A1-ruotsin lukijoita on tänä lukuvuonna Helsingissä saman verran kuin vuosiluokilla 2–9 yhteensä. Kasvu on selvä, Saloheimo iloitsee.
Lukumäärällisesti A1-ruotsin on nyt valinnut 116 uutta oppilasta, kun vuosiluokilla 2–9 sitä opiskelee Helsingin kaupungin kouluissa noin 120 oppilasta. A1-ruotsia on tarjolla yhteensä 20 koulussa, mutta kaikkiin ei muodostu ryhmiä.
Koko kaupungin kielivanhempainilta
Helsinki on satsannut voimakkaasti esiopetuksen henkilöstön kouluttamiseen varhaisesta kielikasvatuksesta.
– Eskariopeilla on todella tärkeä rooli lasten ja perheiden kannustamisessa monipuolisiin kielivalintoihin sekä tiedon viemisessä eteenpäin koteihin, Saloheimo muistuttaa.
Helsinki tiedottaa tulevien koululaisten vanhempia kaupungin kielitarjonnasta Koko kaupungin kielivanhempainillassa, joka järjestetään tänä syksynä kolmatta kertaa.
– Kielivanhempainillassa käsitellään koulutulokkaiden kielivalintakokonaisuuksia eli A1-valinnan lisäksi esimerkiksi kaksikielisen opetuksen kokonaisuutta, oman äidinkielen opetusta sekä S1- ja S2-oppimäärän valintaa, pedagoginen asiantuntija Niina Elf kertoo.
Kielivanhempainilta järjestetään 11. marraskuuta. Suosittuun tilaisuuteen ilmoittautui viime vuonna yli 600 etäosallistujaa.
– Monikieliset perheet valitsevat keskimäärin useammin A1-kieleksi englannin kuin suomen- tai ruotsinkieliset perheet. Ruotsin kielen osaaminen on kuitenkin merkittävä etu suomalaisessa yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. On yhdenvertaisuusasia, että viesti kielivalinnoista ja ruotsin merkityksestä tavoittaa myös monikieliset perheet, Saloheimo toteaa.