Malmitalosta on sen 30-vuotisen historian aikana tullut paitsi merkittävä taiteen ja kulttuurin kohtauspaikka, myös tila, jonka asukkaat ovat ottaneet omakseen.
Malmitalon johtaja Tiina Laukkasen mielestä yksi talon hienoimmista tehtävistä on koota samaan tilaan hyvin erilaisia toimijoita. Talossa on säännöllisesti kymmenkunta toimijaa, joihin kuuluu useita taidekouluja, kuten Helsingin tanssiopisto, musiikkiopisto ja työväenopisto. Ahkera vierailijaryhmä on esimerkiksi varhaiskasvatus.
– Kirjastomme on hyvin suosittu, ja jopa heinäkuussa kävijöitä on 20 000, Laukkanen kertoo.
Nuorisopalveluilla on Malmitalossa omaa pienryhmätoimintaa ja teatterikerhoja. Nuorten Helsingin Operaatio Pulssi! järjestää jälleen ensi syksynä Cosplay-tapahtuman, jolle povataan aiempien kokemusten perusteella suurmenestystä.
Malmitalon elokuvateatterissa näytetään tuoreita elokuvia, ja kulttuuritapahtumiin tullaan myös kauempaa kaupungista. Syksyn ohjelmistossa on kotimaisten artistien lisäksi kansainvälisiä suosikkeja: saisiko olla jazzia, bluesia vai kenties modernia americanaa? Malmille tulevat esiintymään kotimaisista suosikeista esimerkiksi Saimaa ja Arppa.
Malmin tapahtumakesä kesäkuusta elokuuhun tuo puistoon konsertteja, sirkuksen, työpajoja, puistojumppaa, tansseja ja kirppiksiä.
Malmitaloon tulossa iso peruskorjaus
Malmilaisilta tuleva palaute on ollut hyvää, sillä usein he kehottavat jatkamaan samalla mallilla. Tai sitten he kommentoivat 8 euron elokuvalipun hintaa.
Laukkanen kertoo vastikään käyneensä läpi 1990-luvun ohjelmistoja, joiden artisteista osa voisi edelleen olla Malmitalon esiintyjiä. Mutta Malmi elää muutoksessa, ja alueelle on tulossa uuden asuinalueen valmistuttua 10 000 asukasta lisää sekä entistä paremmat liikenneyhteydet uuden raitiotien ansiosta. Malmi on yksi Helsingin kaupungin kaupunkiuudistusalueista.
– Kulttuurikeskuksen konseptimme on yhtä vanha kuin Malmitalo. Nyt on hyvä aika tarkastella, mitä voisimme olla tulevaisuudessa ja kuinka palvella vieläkin paremmin, Laukkanen sanoo.
Näitä kysymyksiä pyöriteltiin myös toukokuisessa työpajassa, jossa oli mukana muun muassa Malmitalon vakituisia toimijoita, kulttuurituottajia, paikallisia asukkaita sekä kaupungin henkilöstöä.
Tulevan toiminnan pohdinnalle on hyvä aika nyt myös sikäli, että taloon on tulossa iso peruskorjaus vuosikymmenen lopulla. Miten varsinainen rakennus voisi palvella toimintaa ja tapahtumia aina vain paremmin?
Laukkasen toive on, että talo on jatkossa yhä vankemmin alueen asukkaat kokoava yhteisöllinen tila, joka palvelee monimuotoistuvia kaupunkilaisia.
Aulamummo ja senioridisko?
Toukokuisen työpajan osallistujat pohtivat, kuinka Malmitalo voisi lisätä alueen vetovoimaa ja millainen ohjelmisto palvelisi tulevaisuuden asukkaita.
Samanlaista visiotyötä käydään parhaillaan läpi myös kaupungin muissa kulttuurikeskuksissa Itäkeskuksen Stoassa, Kannelmäen Kanneltalossa ja Vuosaaren Vuotalossa.
Malmitalossa halutaan ymmärtää, mitä oman alueen identiteetin vahvistaminen tarkoittaisi nimenomaan Malmilla.
Kulttuurikeskusten yleisössä on paljon aktiivisia kävijöitä. He tuntevat monipuolisen tarjonnan ja varaavat lippuja tuleviin tapahtumiin hyvissä ajoin. Tulevaisuudessa Malmitaloon halutaan myös niitä malmilaisia, jotka eivät tähän mennessä ole hoksanneet monipuolista tarjontaa.
Työpajan aikana ideoitiin, kuinka Malmitalon tarjontaan olisi yhä helpompi tutustua ja tulla mukaan. Kirjasto on monelle tuttu ja samalla kimmoke tulla paikalle. Mutta jospa Malmitalossa olisi myös oma aulamummo, joka vinkkaisi ja ohjaisi talon muuhun tarjontaan – tai miksei laajemmin kaupungin palveluihin? Tällainen ohjaus voisi auttaa myös vaikkapa yksinäisiä vanhuksia tai harrastuksia etsiviä nuoria.
Tapahtumat järjestetään yleensä Malmitalon saleissa suljettujen ovien takana. Entä jos osa niistä pidettäisiin aulassa ja tarjottaisiin samalla mahdollisuus tutustua pienimuotoisesti vaikkapa big band -musiikkiin?
Ja lisää ideoita: Mikä estäisi järjestämästä jameja, joihin myös asukkaat voivat osallistua, sekä kuvataidetuokioita, joihin pääsee mukaan ilman ennakkoilmoittautumisia? Monipuolinen kulttuuritarjonta toimii kotoutumisen tukena, sillä sen nauttimiseen tai tuottamiseen ei välttämättä tarvita suomen kielen taitoa.
Aulassa voisi olla ajoittain mahdollisuus tutustua soittimiin ja kokeilla niistä lähtevää ääntä. Vierailevat artistit voisivat olla asukkaiden tavattavissa ja jututettavissa.
Voisiko Malmitalossa olla toisinaan myös klubi-iltoja tarjoiluineen Vuotalon malliin? Ja senioridiskoja?
Vahvemmin asukkaiden olohuone
Työpajaan osallistunut Petri Aarnio katsoo Malmitalon toimintaa ja palveluja asukkaan ja kulttuuritoimijan näkökulmista. Hän asuu perheineen Malmilla ja toimii Keski-Helsingin musiikkiopiston rehtorina.
– Malmitalo on tosi tärkeä kulttuurin keskus. Meidän perheemme käyttää lähes kaikkia talon palveluja.
– Malmitalosta tekee erityisen se, kuinka se toimii taiteen monipuolisena opetuspaikkana, koska mukana ovat kuvataide, musiikki ja tanssi, Aarnio sanoo.
Hän toivoo, että tulevaisuudessa Malmitalo olisi yhä enemmän alueen asukkaiden olohuone mutta niin, että se tuottaisi edelleen laadukasta monipuolista kulttuuria.
Olohuone tarkoittaa hänen mielestään yhdessä olemista mutta myös yhdessä tekemistä. Laadukkaan kulttuuritarjonnan takaavat paikallisten ja kansallisten taiteilijoiden lisäksi kansainväliset artistit.
Lapset ideoivat liukumäen
Työpajan pohdinnat Malmitalon tulevaisuutta varten on koottu yhteen tulevaisuuden visiota varten, mutta pohdinta mahdollisuuksista jatkuu. Palautetta kuullaan edelleen, ja esimerkiksi Malmitalon henkilökunta ottaa vinkkejä vastaan.
Laukkanen sanoo, että myös radikaalit ideat ovat tervetulleita. Yksi hauskoista ideoista saatiin vastikään talossa vierailleelta lapsiryhmältä. He visioivat, että aulassa voisi olla iso liukumäki, jota pitkin toisesta kerroksesta voisi laskea mäkeä suoraan aulaa.
– Tällaisen toiveen voisi toteuttaa peruskorjauksen yhteydessä, Laukkanen hymyilee.