Liikkuvat-verkosto

Mustapaitainen nuori henkilö puhuu kuulijoille.
Liikkuvat-verkosto on tarkoitettu ammattilaisille ja opiskelijoille, jotka toimivat erityisesti ikääntyneiden liikkumisen ja liikunnan sekä kulttuurin ja vapaaehtoistoiminnan parissa. Verkoston tavoitteena on parantaa ikääntyneiden palveluiden laatua, saavutettavuutta ja monipuolisuutta uudenlaisen verkostoitumisen ja yhdessä tekemisen kautta. Verkosto luo yhteisen foorumin järjestämällä kohtaamisia ja jakamalla tietoa.

Liikkuvat-verkoston työryhmä

Liikkuvat-verkosto on aloittanut toimintansa syksyllä 2017. Verkosto luo yhteisen foorumin järjestämällä kohtaamisia ja jakamalla tietoa.  Verkoston järjestämistä tilaisuuksista saat tietoa tältä sivustolta sekä olemalla yhteydessä kehittämisasiantuntija Silva Siponkoskeen: silva.siponkoski@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman).
 

Nimi
Silva Siponkoski

Titteli
kehittämisasiantuntija (vs.)
Kuvaus
Liikkuvat-verkoston koordinointi

Nimi
Anne Suvanto

Titteli
erikoiskirjastonhoitaja
Kuvaus
koti- ja palvelukirjasto

Nimi
Minna Ekman

Titteli
erityissuunnittelija
Kuvaus
liikuntapalvelut

Nimi
Kristiina Stenman

Titteli
kehittämisasiantuntija
Kuvaus
vapaaehtoistoiminta

Nimi
Tiina Nurmenniemi

Titteli
kehittämisasiantuntija
Kuvaus
vapaaehtoistoiminta

Verkoston tilaisuudet

Liikkuvat-verkosto järjestää vuosittain 5-6 kpl Opitaan yhdessä -tilaisuuksia. Tilaisuuksien tavoitteena on vahvistaa verkostoitumista, yhdessä oppimista ja uuden yhteisen tiedon luomista. Tilaisuudet sisältävät aina asiantuntijapuheenvuoron sekä mahdollisuuden käsiteltävän teeman yhteiseen reflektointiin. Opitaan yhdessä -tilaisuuksien teemat nousevat verkostolaisten toiveista, strategisista lähtökodista ja muutoin ajankohtaisista teemoista. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Mikäli on tarvetta erityisjärjestelyille, pyydämme ottamaan yhteyttä: silva.siponkoski@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman) 

Ajankohtaista

Liikkuvat-verkoston seuraavan Opitaan yhdessä -tapaamisen teemana on Tulevaisuuden ennakointi. Tilaisuus järjestetään 6.3.2024 klo 13.00–15.30 kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan Fredriksberg-toimitilan aulassa, osoitteessa Konepajankatu 1─3.

Mitä ennakointi ja tulevaisuusajattelu on? Miksi ennakointia tehdään ja miten? Opitaan yhdessä -tilaisuudessa on tällä kertaa kaksi alustajaa: Anyara Wise Kansalaisareenasta kertoo ennakointityöstä ja menetelmistä sekä siitä, miksi tulevaisuusajattelu on relevanttia myös vapaaehtoistoiminnassa. Maria Mäkinen Helsingin SOTEPE-toimialan strategisen hankinnan palveluista avaa ikääntyneiden palveluita koskevaa ennakointityötä.  Alustuksen aikana kuullaan mm. siitä, mitä menetelmiä ennakoinnissa käytettiin. Alustusten yhteenvedon navigoi Inari Penttilä Helsingin kaupungin KUVA-toimialan kehittämisyksiköstä. Alustusten jälkeen on työpaja, jossa sovelletaan alustusten oppeja.

Alustukset voi kuunnella etänä n. klo 13─14. Työpajaosuus järjestetään vain paikalla olijoille.

Lämpimästi tervetuloa mukaan! Kutsua saa välittää eteenpäin.

Siirry ilmoittautumaan: https://forms.office.com/e/nmLsBmWXN8(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Alta voit myös selata menneiden tilaisuuksien aiheita ja materiaaleja. Huom! Materiaalilinkit eivät toimi tällä hetkellä, päivitämme niitä parhaillaan. 

2023

Tilaisuudessa keskityttiin osallistujien toiveesta ikääntyneisiin vapaaehtoistoimijoina. Miten erityisesti ikääntyneitä saadaan mukaan vapaaehtoistoimintaan ja miten heitä tuetaan osallistumisessa? Entä miten toimitaan, kun voimat alkavat heiketä ja vapaaehtoistoiminta käy liian raskaaksi? Tilaisuuden aluksi kuultiin kaksi aiheeseen liittyvää puheenvuoroa. HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Heli Sutinen pureutui aiheeseen HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan näkökulmasta ja sovitteluohjaajat Maija Seppänen sekä Miia Pikkarainen Helsingin kaupungin sovittelutoiminnan vapaaehtoistoiminnan näkökulmasta. Alustusten lisäksi osallistujat itse pääsivät keskustelemaan tilaisuuden teemoista.

 Tilaisuuden materiaali.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä johdetaan, ohjataan ja kehitetään valtuustokausittain tehtävän hyvinvointisuunnitelman avulla. Näin varmistetaan toiminnan suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus, pitkäjänteisyys ja yhteistyö eri toimijoiden välillä. Hyvinvointisuunnitelma sisältää toimenpiteitä myös ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hyvinvointisuunnitelmaan voit käydä tutustumassa Hyten sivuilta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Uuden sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaan kunnan tulee vuosittain käydä neuvotteluja kumppaniensa kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Tänä keväänä hyte-neuvotteluita käydään ensimmäistä kertaa. Neuvotteluiden tulokset viedään Helsingin kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmään ja ne huomioidaan kaupungin ensi vuoden suunnittelussa.

 Tilaisuuden materiaali(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Helsingin ikääntyvä väestö moninaistuu. Ikääntyvien vieraskielisten määrä tulee vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaistumaan. Mutta mitä tarkemmin tiedämme heistä? Mitkä ovat heidän tarpeensa ja toiveensa? Miten he liikkuvat ja osallistuvat toimintaan? Ja miten tämän kaiken pitäisi näkyä myös palvelutuotannossa? Tilaisuuden asiantuntijapuheenvuoron pitää tämän vuoden alussa ulkomaalaistaustaisten naisten liikkumisesta väitellyt Eeva Rönkkö. Hän toimii myös ikääntyvien vieraskielisten yhdistyksen Jade ry:n hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi kuulemme esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Tilaisuudessa kuullaan myös Kestävän kasvun hankkeesta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), jossa Helsingissä yhdeksi kohderyhmäksi on valittu erityisesti ulkomaalaistaustaiset ikääntyneet, jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn tukea. Tervetuloa keskustelemaan ja oppimaan yhdessä!

Tilaisuudessa syvennyttiin syihin ja näkökulmiin, jotka vaikuttavat kulttuuriin ja liikuntaan osallistumiseen. Mitä meidän tulisi tietää ja minkälaisia ratkaisuja voisimme löytää?

Tilaisuuden aluksi kuultiin kaksi aiheeseen liittyvää puheenvuoroa. Riie Heikkilä (VTT) Tampereen yliopistosta pureutui aiheeseen kulttuurin näkökulmasta. Johanna Eronen (TtT) Jyväskylän yliopistosta avasi teemaa liikunnan ja aktiivisen ikääntymisen näkökulmasta. Alustusten jälkeen teemaa syvennettiin paneelikeskustelussa kirjaston, kulttuurin edistämisen ja liikuntapalveluiden näkökulmista. Keskustelemassa tilaisuuden alustajien lisäksi Helsingin kaupungilta johtaja Saara Ihamäki (aluekirjastopalvelu), kumppanuuspäällikkö Ulla Bergström (kulttuurin edistäminen) sekä yksikön päällikkö Miia Partinen (liikuntapalvelut).

Tilaisuudessa syvennyttiin viestinnän ja palveluohjauksen näkökulmiin: Mitä meidän tulisi huomioida viestinnässä? Kuinka monta tuuppausta tarvitaan, että toiminnasta kiinnostuminen konkretisoituu osallistumiseksi? Mitä palveluohjausta tekevien tulee ottaa huomioon kulttuuri-, taide-, liikunta- ja vapaaehtoistoimintaan ohjauksessa?

Tapaamisen alustivat Matti Selin, projektipäällikkö, Etsivä kulttuurinen vanhustyö -hanke (Rovaniemen kaupunki), Katja Kinnunen, viestintäsuunnittelija (Helsingin kaupunki) ja Elli Koskivirta, projektisuunnittelija, Kestävä kasvu -hanke (Helsingin kaupunki). Tapaamisen toinen puoli oli varattu yhteiseen jäsentämiseen. Kerättyä tietoa hyödynnetään mm. kansallisessa Kestävä kasvu -hankkeessa.

2022

Tilaisuudessa esiteltiin vuoden 2022 keväällä julkaistu ikääntyneiden liikkumista koskeva data-analyysi, jossa tarkasteltiin alueellisesti Helsingin ikääntyneiden määrää, terveyttä, liikkumista sekä ikääntyneille suunnattuja kaupungin ohjattuja liikuntapalveluja. Analyysissä havaittiin alueita, joilla ikääntyneiden liikkumisen edistämiseksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä kaupungin ja muiden toimijoiden välillä. Yhteinen työ jatkuu osana kaupungin hyvinvointityötä. Analyysin esitteli Helsingin liikkumisohjelman erityissuunnittelija Taija Savolainen.

Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Tilaisuudessa kuultiin Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon, Taideyliopiston sekä Kulttuurihyvinvointipoolin Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi -hankkeesta. Hanketta esitteli tutkija Taru Koivisto. Lisäksi tutkija Tuulikki Laes Taideyliopistosta ja RockHubs-hankkeesta tarkasteli teemaa ikääntyneiden musiikkitoiminnan kautta. Tilaisuuden avasi residenssirunoilija Kirsi Virkkunen.

Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Sote-uudistus puhututtaa. Mikä muuttuu vuodenvaihteen jälkeen – vai muuttuuko mikään? Tilaisuuden avaa Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Laura Aalto, joka puhuu ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämisestä ja sen eteen tehtävästä yhteistyöstä sote-uudistuksen jälkeenkin. Kuulemme myös kommenttipuheenvuoron ikääntyneen helsinkiläisen näkökulmasta sosiaali- ja terveystoimialalta. Lisäksi Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee kertoo ikääntyneiden kulttuuripalveluista merkityksestä saavutettavuuden ja laaja-alaisen hyvinvoinnin edistäjinä.

Puheenvuorojen lisäksi myös osallistujat itse pääsevät keskustelemaan tilaisuuden teemoista. 

Webinaarissa kuultiin uusimmat kuulumiset ja tuoreimmat opit ikääntyneille suunnatuista etäpalveluista. Puheenvuorot sisälsivät oppeja ja tietoa taiteen ja kulttuurin digialustaa kehittävästä Lämpiö-hankkeesta, Saavutettavat orkesterit -hankkeen virtuaalikonserteista sekä datan, some-markkinoinnin ja ikäihmisten liikkumisen yhdistäneestä viestintäkokeilusta. Lisäksi kerroimme kuulumisia Helsingin kaupungin etäpalveluiden kehittämisestä.

Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

2021

Syksyn toisessa Opitaan yhdessä -webinaarissa oli teemana vapaaehtoistoiminta ja erityisesti ikäihmiset vapaaehtoisina. Hankepäällikkö Sini Lahdenperä kertoi oikeusministeriön Vapaa – Fri -hankkeesta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), joka on osa kansallista ikäohjelmaa. Kuulimme myös ajankohtaisia kuulumisia Helsingin kaupungin vapaaehtoistoiminnasta sekä Zodiakin ja Tapanilan Erä Karaten puheenvuorot vapaaehtoistoiminnasta osana järjestöjen toimintaa.

 Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kauden ensimmäisen webinaarin teemana on ikäihmisten tavoittaminen verkossa. Tilaisuuden ensimmäisessä puheenvuorossa Pentagon Insightin Laura Perjo kysyy ”Miten palvelutarpeiden taustalla olevien tilanteiden, tunteiden ja toiveiden ymmärtäminen voi auttaa viestimään senioripalveluista ymmärrettävämmin ja saavutettavammin?”.

Pentagon Insight toteutti asiakasymmärrystutkimuksen keväällä 2021 osana Helsingin kaupungin seniori-infon nettisivujen uudistusta. Kuulemme myös markkinointisuunnittelija Juhana Särkelältä, miten Helsingin kaupungin Anna arjen liikuttaa -markkinointiviestintäkampanja meni, ja miten ja missä eri sähköisissä kanavissa ikäihmiset tavoitettiin. Anna arjen liikuttaa -kampanja toteutettiin keväällä 2021 osana kaupungin Liikkumisohjelmaa. Lisäksi Helsingin kaupungin stadiluotsi Jarkko Laaksonen kertoo, miten ikäihmiset tavoitetaan ja saadaan äänestämään kaupungin osallistuvassa budjetoinnissa OmaStadissa. OmaStadin äänestys on käynnissä 6.–28.10.2021.

Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Tänä keväänä toteutetaan ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudun asukkaille oma hyvinvointikysely. Mitä tietoa kysely tuottaa pääkaupunkiseudun ikääntyneistä – heidän hyvinvoinnistaan, liikkumisesta, kulttuuriosallisuudesta jne.?

Lisäksi kuulemme tilaisuudessa Helsingin kaupungilla käynnissä olevasta datakokeilusta, jossa analysoidaan, miten eri tietolähteistä on saatavissa ikääntyneiden liikkumistietoa. Kokeilun tavoitteena on piirtää kokonaiskuvaa ikäihmisten arkiliikkumisesta: trendeistä, taitoskohdista, todellisesta käyttäytymisestä. Kokeilun tavoitteena on myös oppia, mitä ja missä muodossa tietoa on kerättävä, jotta sitä voidaan parhaiten hyödyntää vaikuttavien kokeilujen ja toimenpiteiden kohdistamisessa. Datakokeilu toteutetaan Helsingin kaupungin Liikkumisohjelman ja kaupunginkanslian kokeilukiihdyttämön yhteistyönä.

 Tilaisuuden materiaalit

Ikääntyneille tuotetaan ja kehitetään nyt kiihtyvällä vauhdilla erilaisia digitaalisia liikunta- ja kulttuuripalveluita. Palveluiden saavutettavuuden ja laadun varmistamisessa on keskeistä ymmärtää syvemmin ikääntyneiden digisuhdetta: Mitä tiedämme ikääntyneiden digiosallisuudesta? Miten tämän osallisuuden nähdään kehittyvän tulevaisuudessa? Millaista apua ikääntyneet yleensä tarvitsevat digipalveluiden käytössä? Miten tämä tulisi huomioida palveluiden suunnittelussa?

Tilaisuudessa aiheen äärelle johdattelevat Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton Ikäteknologiakeskuksen kehittämispäällikkö Sari Vapaavuori ja Itä-Suomen yliopiston erityispedagogiikan professori Eija Kärnä. Tilaisuudessa myös osallistujat pääsevät jakamaan ja keskustelemaan käynnissä olevista ikääntyneiden liikkumiseen ja kulttuuritoimintaan liittyvistä digihankkeista: Miten teidän hankkeissa on tuettu ikääntyneiden digiosallisuutta ja -oppimista? Millaisia onnistumisia olette kokeneet? Mitkä ovat olleet keskeiset opit?

Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Helsingin kaupunki on nostanut vuoden 2021 yhdeksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteeksi ikääntyneiden liikkumisen ja liikkeelle lähdön edistämisen. Se on erityisen tärkeää juuri nyt, kun koronaan liittyvät rajoitukset ovat kohdistuneet erityisesti iäkkäisiin ihmisiin.

Liikkuvat-verkoston kevään ensimmäinen tilaisuus keskittyy kaupungin vuoden 2021 keskeisiin toimenpiteisiin ja hankkeisiin ikääntyneiden liikkumisen ja liikkeelle lähdön edistämiseksi. Tilaisuudessa kuulemme esimerkiksi helmikuussa avautuvasta uudesta avustuksesta, jossa 1,4 miljoonaa euroa kohdennetaan iäkkäiden ihmisten liikkumisen ja kulttuuritoiminnan edistämiseksi. Lisäksi kuulemme Helsingin kaupungin yrityksille avaamasta nopeiden kokeilujen haasteesta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), jolla haetaan kotona asuvien ikääntyvien helsinkiläisten liikkumista ja aktiivisuutta edistäviä innovatiivisia ratkaisuja. Tilaisuudessa kuullaan myös Lämpiö-hankkeesta, jossa tullaan luomaan ikääntyneiden digikulttuuripalveluita kokoava valtakunnallinen digitaalinen alusta, sekä tämän vuoden aikana toteuttavasta ikääntyneiden liikkumista edistävästä markkinointiviestintäkampanjasta.

Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

2020

Korona on kiihdyttänyt digitaalisten palveluiden tuotantoa, myös ikääntyneille. Ikääntyneiden kohdalla keskustellaan erityisesti digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta ja vuorovaikutteisista toimintamalleista. Selvitykset ja käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että digitaalinen palvelutuotanto vaatii myös uudenlaista osaamista palvelutuottajilta niin sisältöihin, prosesseihin kuin teknologiaan liittyen.

Syksyn toisessa Opitaan yhdessä -webinaarissa projektisuunnittelija Maria Mäkinen avaa syksyllä valmistuneen etäpalveluselvityksen tuloksia. Selvityksessä on analysoitu ikääntyneille suunnattuihin etäkulttuuripalveluihin liittyviä prosesseja ja pullonkauloja. Selvityksen tuloksia voidaan soveltaa myös esimerkiksi digitaalisten liikuntapalveluiden tuottamisessa. Tilaisuudessa valokuvataiteilijat Liisa Söderlund ja Noora Sandgren kertovat myös, miten Valokuvataiteen museon Zoomin kautta toteuttama valokuvaustyöpajasarja on innostanut ikääntyneitä jatkamaan valokuvausharrastustaan myös korona-aikana sekä kehittämään osaamistaan digitaalisten palveluiden ja ohjelmistojen käyttäjinä.

Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Syksyn ensimmäisessä webinaarissa perehdymme, miten Helsingin kaupungin osallistavan budjetoinnin toimintamalli eli OmaStadi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) on tavoittanut iäkkäät helsinkiläiset. Tänä syksynä myös pyörähtää toinen OmaStadi-kierros – jos vain koronatilanne sen sallii. Jaossa on lähes 9 miljoonaa euroa. Koska elämme hyvin poikkeuksellisia aikoja, on äärimmäisen tärkeää kiinnittää erityistä huomioita, että kaikilla helsinkiläisillä on mahdollisimman tasavertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa OmaStadiin. Tervetuloa keskustelemaan, miten voimme tukea ja edistää, että iäkkäiden ääni ja toiveet kuuluvat OmaStadin toisella kierroksella. 

 Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Tutkimusten mukaan pienituloisuus yleistyy iän myötä. Puolet 85-vuotiaista elää 20 000 euron vuosituloilla. Mitä tämä tarkoittaa ikääntyneiden oikeuksien sekä palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta? Miten tätä asiaa tulisi huomioida kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kentällä? Aihe on monin tavoin ajankohtainen. Helsingin vanhusneuvosto on muun muassa nostanut ikääntyneiden köyhyyden oman toimintansa vuoden pääteemaksi.

Tilaisuudessa aiheesta keskustelemassa Helsingin vanhusneuvoston jäsen Pirkko Telaranta, tutkija Hanna Ahlgren-Leinvuo sekä johtava sosiaalityöntekijä ja helsinkiläisten ikääntyneiden köyhyyteen erikoistunut Mari Helin. Kaupungin liikunta- ja kulttuuripalveluiden näkökulman tilaisuuteen tuovat liikuntapalvelupäällikkö Tuuli Salospohja ja kulttuurin edistämisen päällikkö Veikko Kunnas.

Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

2019

Mikä on ajankohtaista Helsingin kaupungin vapaaehtoistoiminnassa ja sen kehittämisessä juuri nyt? Miten voimme yhteistyössä eri toimijoiden kanssa edistää ikääntyvien helsinkiläisten osallisuutta ja hyvää elämää? Jalkautuvaa ja kotiin vietävää vapaaehtoistoimintaa on saatavilla. Onko sitä tarpeeksi, mikä siinä on haastavaa, ja mitä tulisi ottaa huomioon sen kehittämisessä?

Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin vahvistaminen on nouseva teema, joka koskettaa myös kulttuuri-, liikunta- ja vapaaehtoistoiminnan kenttää. Mielenterveys on hyvinvoinnin perus-ta. Se on voimavara, joka vahvistaa toimintakykyä ja luo vastustuskykyä elämän kolhuja vastaan. Tervetuloa oppimaan yhdessä sekä jaka-maan omaa osaamistasi ja tietämystäsi teemasta. Mitkä ovat kokemuksesi mukaan tär-keimpiä asioita mielen hyvinvoinnin edistämisen kannalta? Minkälaisia asioita tulee huomi-oida mielen hyvinvoinnin edistämisessä? Miten juuri oma yhteisösi voi tukea ikääntyneiden mielen hyvinvointia? Minkälaista toimijoiden yhteistyötä tarvitaan?

Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Ikääntyneiden palveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa korostuu, että ikääntyneet ovat hyvin moninainen joukko. Mistä ja miten löydämme herkkyyden ymmärtää ikääntyneiden erilaisia tarpeita ja toiveita? Miten turvaamme yhdenvertaiset ja tasavertaiset palvelut kaikille? Tilaisuus järjestetään yhteistyössä mm. JADE-toimintakeskuksen, Mova-verkoston ja Setan kanssa. 

 Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Monet selvitykset ovat osoittaneet, että tieto ikääntyneiden kulttuurin ja vapaa-ajan palveluista on usein hajallaan ja tavoittaa ikääntyneet sattumanvaraisesti. Palveluiden tuottajat puolestaan kokevat usein, että ikääntyneitä on haasteellista tavoittaa. Miten ikääntyneille tulisi viestiä? Mitä tarkoittaa saavutettava ja esteetön viestintä ikääntyneiden palveluiden kohdalla? Mitkä ovat keskeiset viestinnän kanavat? Tule keskustelemaan ja kehittämään, miten Helsingissä voitaisiin edistää ikääntyneiden kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden viestinnällistä saavutettavuutta. 

Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala on laatimassa vuonna 2019 periaatteet KUVAn palveluiden kehittämiselle tulevaisuudessa. Keskeisenä lähtökohtana on palveluiden yhdenvertaisuus ja saavutettavuus. Tule keskustelemaan ja vaikuttamaan: Miten ja missä kulttuurin ja vapaa-ajan palveluita tuotetaan ikääntyneille tulevaisuudessa? Kuka näitä palveluita tuottaa? Mitkä ovat keskeisiä tekijöitä, joita palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä tulisi huomioida? Paikalla keskustelemassa mm. kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio. 

 Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) 

2018

Monet kulttuuri- ja liikuntapalveluiden toimijat pohtivat, miten palveluita saadaan kohdennettua juuri niille ikääntyneille, jotka tarvitsisivat niitä eniten. Ja minkä tahojen kanssa tässä voisi tehdä yhteistyötä? Yksi vastaus tähän on etsivä vanhustyö, jonka tavoitteena on löytää erityisesti ne ikääntyneet, jotka ovat jääneet palvelujärjestelmien ulkopuolelle. Tervetuloa kuulemaan, millaista etsivää vanhustyötä Helsingissä tehdään ja keitä sitä tekevät. Mukana iltapäivässä mm. Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton Etsivän vanhustyön verkostokeskus -hanke.

Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kulttuurinen vanhustyö ymmärretään Helsingissä näkökulmana vanhustyön kehittämiseen. Näin ollen kulttuurinen vanhustyö näyttäytyy niin osana palveluiden kokonaissuunnittelua, kirjaamista kuin ikääntyneiden toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukemista. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan, miten moninaisin tavoin kulttuuri on osa vanhustyötä Helsingissä. Esimerkit on kerätty sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä toimivien työntekijöiden ehdotusten pohjalta. Tilaisuus järjestetään Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan Kulttuurisen vanhustyön työryhmän, AILI – valtakunnallisen kulttuurisen seniori- ja vanhustyön verkoston sekä Liikkuvat-verkoston yhteistyönä.

Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Yhteisöllisyyden ja osallisuuden käsitteet ohjaavat tällä hetkellä vahvasti kaikkea kehittämistyötä Helsingissä. Keväällä 2018 Helsingin kaupungilla aloitti työssään seitsemän Stadiluotsia, joiden tehtävänä on toimia yhteisöllisyyden vahvistajina asuinalueilla sekä sillanrakentajina kansalaisten ja kaupungin välillä. Miten jo olemassa olevia ikääntyneiden palveluiden alueverkostoja voidaan hyödyntää osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittämistyössä? Sosiaali- ja terveystoimialan yhdyskuntatyöntekijät ovat jo pitkään toimineet yhteisöllisyyden edistäjinä Helsingissä. Mitkä ovat heidän kokemuksestaan tärkeimpiä asioita yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämisen kannalta? Tervetuloa keskustelemaan ja oppimaan yhdessä sekä jakamaan osaamista ja tietämystä ikääntyneiden osallisuudesta ja alueellisesta kehittämistyöstä. 

Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä toimijoiden yhteistyö on keskeisellä sijalla. Miten turvaamme tämän yhteistyön myös jatkossa suurten hallinnollisten muutosten keskellä? Miten Helsingin kaupunki edistää ikääntyneiden hyvinvointia maakuntauudistuksen jälkeen? Seminaarissa puhumassa mm. Uudenmaan maakunnan muutosjohtaja Markus Sovala, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan johtaja Juha Jolkkonen ja kulttuurijohtaja Tuula Haavisto.

Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Muistisairauksiin sairastuvien määrä kasvaa jatkuvasti. Mitä muistisairaus tarkoittaa kulttuuri- ja liikuntapalveluiden sisältöjen ja saavutettavuuden kannalta? Iso-Britanniassa kulttuuriorganisaatiolle on annettu omat ohjeistukset, miten he voivat omassa toiminnassa huomioida muistisairauteen sairastuneiden tarpeet. (Ks. esim. https://www.alzheimers.org.uk/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) ). Tule keskustelemaan, miten voimme turvata muistiystävälliset kulttuuri- ja liikuntapalvelut myös Helsingissä.

Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Ikääntyneiden lähipalveluiden tuottamisessa ja osallisuuden tukemisessa uudenlainen, joustava tilojen käyttö on keskeisessä asemassa. Opitaan yhdessä -verkostoaamun kevään toisessa tilaisuudessa paneudutaan tarkemmin alueilla olevien erilaisten tilojen käyttöön. Verkostoaamun paneelin jäseninä ovat mm. yleisten kulttuuripalveluiden päällikkö Stuba Nikula (vastannut KUVA ja KASKO-toimialojen tilaohjeistuksesta), Maija Bergström (Joustotila-hanke), Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki.

Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Osallisuudesta ja osallisuuden mahdollisuuksien vahvistamisesta puhutaan tällä hetkellä paljon. Myös Helsingin kaupunki on hyväksynyt oman osallisuus- ja vuorovaikutusmallin. Mutta mitä osallisuuden käsitteellä itse asiassa tarkoitetaan ja voidaanko sitä jotenkin mitata? Miten osallisuus näyttäytyy ikääntyneiden liikunnan, kulttuurin ja vapaaehtoistoiminnan näkökulmasta?

Kevään ensimmäisessä Opitaan yhdessä -tilaisuudessa pääsette kuulemaan ja keskustelemaan Helsingin kaupungin osallisuus- ja vuorovaikutusmallista. Lisäksi THL:n tutkijat Anna-Maria Isola ja Lars Leemann avaavat osallisuuden käsitettä ja osallisuuden mittaamista. Osallisuuden viitekehyksestä tarkemmin THL.n julkaisussa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Tilaisuuden materiaalit.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

2017

Helsingin Laajasalossa pilotoidaan tänä syksynä, miten kirjaston saavutettavuutta kotona asuville ja vähän liikkuville ikääntyneille voitaisiin edistää. Tavoitteena on sosiaali- ja terveys sekä kulttuuripalveluiden yhteistyönä kehittää malli, jossa niin kohdennettu kirjaston palveluohjaus kuin vapaaehtoiset kulttuurikaverit mahdollistavat ikääntyneiden helsinkiläisten mahdollisimman tasavertaisen osallistumisen kulttuuripalveluihin. Lisäksi tavoitteena on kokeilla, voiko myös kotihoidon etäkuntoutuslaitteita hyödyntää kulttuuripalveluiden saavutettavuuden edistämiseksi.

Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Käynnissä olevassa ArtsEqual -hankkeessa on valmistunut tutkimusartikkeli siitä, miten hoiva-alalla taidetoimintaa oikeutetaan ja perustellaan. Professori Kai Lehikoisen artikkelissa tehdään katsaus aihetta käsitteleviin raportteihin ja tutkimuksiin ja analysoidaan niissä esiintyviä puhetapoja. Lehikoinen jakaa argumentoinnin fyysistä ja psyykkistä terveyttä, elämän merkityksellisyyttä, kulttuurisia oikeuksia, hoivan etiikkaa sekä työllisyyttä korostaviin puhetapoihin.  

Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Erilaisten lähipalveluiden kehittäminen on tällä hetkellä keskeisessä roolissa ikääntyneiden palveluiden kehittämisen kentällä. Yksi tähän teemaan liittyvä hanke on Ikäinstituutin Yhdessä kotikulmilla -hanke (2017–2019), jossa lisätään yhdessäoloa taloyhtiöissä ja vähennetään ikäihmisten yksinäisyyttä. Toimintaa suunnitellaan iäkkäiden toiveita kuulemalla yhteistyössä asukkaiden, asuinalueen järjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Hanke toteutetaan Helsingissä ja Kotkassa. Hankkeessa luodaan Liikkuva taloyhtiö -toimintamalli, jota levitetään valtakunnalliseen käyttöön

Ikäinstituutin Yhdessä kotikulmilla hanke.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Tilaisuuden materiaalit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)