Hewida Kassem aikoo saada kuluvana kesänä yritit omasta takaa, viljelylaatikostaan. Hän on yksi useista kymmenistä malminkartanolaisista, jotka kaupunkiviljelevät yrttejä ja kasviksia entisen Apollon koulun ympäristössä.
Projektipäällikkö Salla Ahokas Helsingin kaupungilta auttoi Kassemia multasäkkien kantamisessa ja kertoi olevansa iloinen asukkaiden innostuksesta kaupunkiviljelyyn. Multasäkillinen toisensa jälkeen hupeni laatikoihin, kun ensimmäistä istutuspäivää vietettiin kesäkuisena sunnuntaina. Kassem on asunut yli 20 vuotta Malminkartanossa ja kehuu kaupunginosaa vuolaasti.
– Rakastan tätä aluetta. Luontoa on ympärillä, ja minulla on hyvät naapurit. Täällä on ollut turvallista kasvattaa lapset.
Malminkartanoa kehuu myös Iryna Hlushchenko, joka muutti Malminkartanoon Ukrainasta. Hän tykästyi alueeseen niin paljon, että osti täältä oman asunnon.
Nyt hän istuttaa laatikkoonsa samettikukkia, tilliä, tomaattia ja paksoita. Viljelmällä on helppo poiketa, sillä hänen tuttu reittinsä koiran kanssa kulkee aivan vierestä.
Laatikkoviljelijöitä opastava Tuomas Ilander Blokgardenista varoittaa Hlushchenkoa kirpoista. Ne rakastavat paksoita, mutta niistä kyllä päästään eroon. Ohjeita voi kysyä vaikkapa malminkartanolaisten viljelijöiden yhteisessä whatsup-ryhmässä.
Janette Koskinen on yhdessä kolmivuotiaan Samin kanssa istuttamassa koko kattausta. Tarkoitus on saada omasta laatikosta ainakin tomaattia, paprikaa, kurkkua, tilliä, persiljaa ja salaattia. Sami paljastaa pitävänsä etenkin tomaateista.
– Ihanaa, että saatiin tällainen mahdollisuus. Meillä tosin on taimia kasvamassa myös parvekkeella, Koskinen kertoo.
Lasten ja nuorten toiveet toteen
Kaupunki suunnittelee Malminkartanoon uutta täydennysrakentamista ja uutta alueen keskusta, johon on tarkoitus tulla ainakin koulu, päiväkoti ja leikkipuisto – Malminkartanon uusi sydän.
Asukkailta halutaan kuulla ideoita, mitä muuta alueen sydämessä voisi olla.
Lasten ja nuorten toiveita on kuultu keväällä työpajoissa, joissa koululaiset ovat voineet kertoa, millaisiksi he kokevat kaupunginosansa ja sen eri alueet – mikä on hyvää, mikä kaipaa parannusta.
Toiveet on käsitelty, hihat kääritty ja ryhdytty töihin. Ahokas kertoo esimerkkinä, kuinka lapset ja nuoret kertoivat kokevansa entisen Apollon koulun tienoot epämiellyttävinä, jopa pelottavina.
Koulu on huonokuntoinen, ja se on päätetty purkaa. Piha-alue on autio, ja rakennuksen seinät ovat täyttyneet graffiteista.
Autio alue haluttiin saada hyödylliseen käyttöön. Yksi lasten toiveista oli, että siinä voisi olla kaupunkiviljelyä. Malminkartanon ala-asteen koulun pihassa kokeiltiin koulupuutarhaa jo aiemmin, mutta kokeilu hiipui koronan myötä.
– Tällä kertaa viljelyn alku vaikuttaa lupaavalta, koska viljelylaatikot varattiin hyvissä ajoin etukäteen, Ahokas kertoo.
Yksi tapa lisätä yhteisöllisyyttä
Malminkartanon viljelylaatikoissa kasvatetaan nyt yhdessä omaa ruokaa. Alueelle tuotiin 70 viljelylaatikkoa multineen. Kaupunkiviljelijät toivat laatikkoonsa omat taimet tai siemenet, mutta hyötykasvien taimia oli lisäksi myynnissä edullisesti.
Malminkartanon viljelijöinä ovat yksittäiset paikalliset asukkaat, mutta myös partiolaisilla, päiväkotiryhmillä ja koululuokilla on omia viljelylaatikoita.
Partiolaisten Jaakko Savela kertoi, että yllättävän iso partiolaisten ryhmä on innostunut kaupunkiviljelystä, vaikka siihen joutuu sitoutumaan kesäloman ajaksi. Partiolaiset saavat omat työpajansa, joissa käsitellään muun muassa luonnon monimuotoisuutta.
Tuomas Ilander kertoo, ettei aiempaa viljelykokemusta tarvita. Koko kesäkauden mukana on puutarhuri, joka opastaa aloittelevia viherpeukaloita ja neuvoa saa myös whatsup-ryhmästä.
Sen verran sitoutumista vaaditaan, että oman viljelylaatikon hoidosta on kyettävä vastaamaan, mikä vaatii viljelmällä käyntiä viikon tai parin välein. Lisäksi jokainen viljelijä sitoutuu yhteen tai kahteen yhteiseen kasteluvuoroon kesän aikana. Keskiviikkoisin on yhteinen puutarhapäivä.
Blokgarden on ollut mukana ohjaamassa kaupunkiviljelijöiksi aiemmin muun muassa vuokratalojen asukkaita.
– Tämä on yksi tapa lisätä yhteisöllisyyttä. Kaupunkiviljelyllä voidaan myös saada näkyväksi alueen kehittäminen ja ottaa asukkaat siihen mukaan.
Apollon koulun tienoon kaupunkiviljelmä on väliaikainen, sillä alue muuttuu rakennustyömaaksi, kun vanha koulu puretaan ja uusi rakennetaan tilalle.
Kesän aikana on kuitenkin tarkoitus pohtia, haluavatko asukkaat jatkaa viljelyä vastaisuudessakin ja missä sopiva pysyvämpi viljelypaikka voisi sijaita.
Kaupunkikokeilut leviävät kaupunkiuudistusalueilla
Salla Ahokas toivoo, että kaupunkiviljely tutustuttaisi alueen asukkaita toisiinsa. Taimien hoitamisessa ei tarvitse edes osata suomea, joten yhteiseen tekemiseen pääsevät helposti mukaan myös muualta muuttaneet.
Helsingin tarkoitus on kehittää kaupunginosia ja kaupunkitilaa yhteiskehittämisen periaatteella, konsulttikielellä placemakingillä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asukkailta kysytään jatkossakin toiveita ja ideoita erityisesti julkisen tilan kehittämiseksi. Sen jälkeen nopeilla kokeiluilla voidaan testata, mikä toimii ja mikä ei.
Viime kesänä kokeiluja oli muun muassa Malmilla, jossa Ylä-Malmin torille nousi vehreitä oleskelupaikkoja. Torin kokeilua jatketaan myös tänä kesänä. Osana torin elävöittämistä torilla on myös asukkaiden kanssa suunniteltuja tapahtumia, kuten perheen pienimmille suunnattu leikkipäivä Helsinki-päivänä 12.6.
Ensi kesänä kokeilut leviävät Mellunkylään. Tärkeä kohderyhmä sielläkin ovat lapset ja nuoret, joiden näkökulmia halutaan entistä järjestelmällisemmin esille.
Malminkartanon kokeilu on toteutettiin yhteistyönä Helsingin kaupungin ja Forum Virium Helsingin Fiksu Kaupunki -hankkeen kanssa.
Malminkartanon viljelyalueella kävi ensimmäisen istutuspäivän aikana satakunta asukasta. Illalla aluetta siivottaessa paikalle tuli joukko teinejä tilanteeseen tutustumaan. He saivat omat laatikkonsa ja lupasivat kertoa viljelystä kavereilleen. Paikat pidetään kimpassa kunnossa.
Teksti ja kuvat: Kirsi Riipinen