Helsingin kaupunki on sitoutunut vahvasti rasismin torjumiseen ja yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseen sekä työnantajana että viranomaisena. Sitoumus on sanoitettu näkyviin niin kaupungin strategiassa kuin eettisissä periaatteissakin.
– Kaiken ytimessä on jokaisen henkilön ihmisarvo, joka on sama taustasta tai henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta. Helsinki on kaikkien kaupunki, toteaa viestintäjohtaja Liisa Kivelä.
Strategiajohtaja Markus Kühn huomauttaa, että perinteisesti kaupungit ovat menestyneet juuri siksi, että niihin on kerääntynyt ihmisiä eri taustoista. Tällöin syntyvät parhaat ideat. Kaupungin monimuotoisuudella on siis myös strategista painoarvoa.
Helsinki on kansainvälistynyt viimeisten parinkymmenen vuoden aikana kovaa vauhtia.
– Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden määrä on kolminkertaistunut, ja heitä on nyt noin 20 prosenttia kaupungin väestöstä. Kaupungin työntekijöistä kuitenkin vain kymmenesosa on ulkomaalaistaustaisia. Tavoittelemme tämän osuuden kasvattamista, Kühn sanoo.
Viime vuonna julkaistut ulkomailta rekrytoinnin eettiset periaatteet huomioivat myös kotoutumisen ja monimuotoisten työyhteisöjen yhtenäisyyden tukemisen tärkeyden.
– Ollaksemme aidosti yhdenvertainen työnantaja, meidän tulee panostaa siihen, että jokainen kokee itsensä tervetulleeksi kaupungille ja työyhteisöönsä, toteaa henkilöstöjohtaja Petri Lumijärvi.
Iso toimija, isot velvoitteet
Helsinki on kooltaan niin suuri kaupunki, että sillä on hyvä mahdollisuus toimia esimerkkinä. Myös laki asettaa kaupungille velvoitteita yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
– Meiltä löytyy toki sekä palveluille että henkilöstölle oma yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmansa, joka konkretisoi kaupungin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotavoitteita ja toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi. Mutta ei riitä, että nämä suunnitelmat löytyvät hyllystä. On tärkeää, että ne ovat totta myös arjessa, sanoo Petri Lumijärvi.
Lumijärvi toteaa, että kaupungilla jo pitkään käytössä ollut anonyymi rekrytointi on hyvä esimerkki konkreettisista toimista, joilla yhdenvertaisuutta voidaan edistää.
Lisäksi kaupunki on esimerkiksi Pride-viikolla näkyvästi esillä.
– Haluamme tuottaa palveluita ja hyvinvointia kaikille. Yhdenvertainen kohtelu lisää osallisuuden ja kuuluvuuden kokemusta, viestintäjohtaja Liisa Kivelä korostaa.
Valmennusta ja avointa työskentelykulttuuria
Miten kaupunki sitten pystyy varmistamaan, että koko ketju aina ylimmästä johdosta jokaiseen työntekijään ymmärtää ja osaa toimia yhdenvertaisuuden puolesta?
Petri Lumijärven mukaan tähän tarvitaan perehdytystä ja moninaisuudelle vastaanottavaisen työkulttuurin vahvistamista.
– Esihenkilöt ovat tässä usein avainasemassa ja siksi teemaa käsitellään esimerkiksi esihenkilöiden koulutuksissa, Lumijärvi toteaa.
Jokaisella kaupungin työpaikalla tähdätään toimintakulttuuriin, jossa asioista uskalletaan puhua ääneen. Epäasiallisesta kohtelusta, kuten syrjinnästä tai rasismista, voi ilmoittaa myös sisäisen ilmoituskanavan kautta, tarvittaessa anonyymisti.
– Mahdollisista epäkohdista kertominen ja niihin puuttuminen on tärkeää, jotta jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksi työpaikallaan, painottaa Kivelä.
Yhdenvertaisuuden toteutuminen vaatii jatkuvaa kehittymistä
Ohjeistuksien ja koulutusten lisäksi yhdenvertaisuus otetaan huomioon kaupungin viestinnässä. Liisa Kivelä kertoo, että yhdenvertaisuustavoitteita on mietitty muun muassa kuvaohjeistusta tehdessä. Kuvissa tulee näkyä monimuotoista väestöä, johon kaupunkilaiset ja henkilöstö voivat samaistua.
– Ylipäätään viestinnän täytyy olla selkeää – ja usein eri kielillä.
Täysin valmista yhdenvertaisuus-, monimuotoisuus- ja tasa-arvokysymyksistä ei tule koskaan.
– Meidän tulee olla tyytyväisiä ja ylpeitä niistä asioista, jotka olemme tehneet hyvin, mutta tekemistä riittää tällä saralla varmasti aina, sanoo Kivelä.
– Myös yhdenvertaisuuden tavoitteet muuttuvat. Esimerkiksi se, mitä pidimme 1990-luvulla hyvänä, ei tänä päivänä riitä.
Teksti Pi Mäkilä
Kuva Sabrina Bqain