Helsinkiläisen ravintola Palacen Daniel Romi on valittu Vuoden Kokiksi 2026. Voitto osuu hetkeen, jolloin Helsingin ravintola- ja ruokakulttuuri kasvaa ja monipuolistuu. Kaupunki haluaa vahvistaa ruoka-alan kehitystä ja tehdä Helsingistä entistä tunnetumman ruokakaupungin.
Vuoden Kokki 2026 -kilpailun voitto tuli tänä vuonna Helsinkiin, kun Ravintola Palacen Daniel Romi valittiin Vuoden Kokiksi.
Romin mukaan Helsinki on trendikäs ja jatkuvasti kehittyvä ruokakaupunki, johon avautuu jatkuvasti uusia yrityksiä, ja johon tulee jatkuvasti uusia tekijöitä tuomaan omia näkemyksiään. Romi muistuttaa, että asiakaskunta on muuttunut, ja ihmiset haluavat käyttää enemmän rahaa ravintoloihin, mutta ovat paikkojen suhteen varsin valitsevia, mikä nostaa rimaa ravintoloille.
– Uskon, että lähivuosina tulemme näkemään paljon uusia mielenkiintoisia avauksia ja ennen kaikkea Helsingissä halutaan käyttää enemmän rahaa myös viikolla ravintoloihin, kertoo Romi.
– [Ravintolakaupunkina] Helsinki on mielenkiintoinen ja kehittyvä, paljon tapahtuu. Luonteenomaista on monipuolisuus, jokaiselle kuluttajalle on tarjolla jotakin. Jokaiseen makumaailmaan löytyy tarjontaa, jatkaa puolestaan Vuoden Tarjoilijaksi valittu Leeni Hyvärinen.
Vuoden Kokki on vuodesta 1995 järjestetty kilpailu, jonka järjestää Wihuri Metro-tukku. Helsingin kaupunki tekee yhteistyötä Vuoden Kokki ja Vuoden Tarjoilija -kilpailujen kanssa, tavoitteenaan vahvistaa suomalaisen gastronomian arvostusta, nostaa esiin ravintola-alan huippuosaamista sekä tukea Helsingin kehittymistä kiinnostavana ruokakaupunkina.
– Ruoka- ja ravintolakulttuurilla on Helsingille monta merkitystä. Ravintolat ja kahvilat luovat hyvinvointia ja työpaikkoja, mutta samalla ne ovat olennainen osa kaupunkilaisten arkea, matkailijoiden Helsinki-kokemusta ja kaupungin elinvoimaa. Kaupunkistrategiassamme olemme sitoutuneet edistämään ruoka- ja ravintolakulttuurin kukoistusta sekä vahvistamaan yhteistyötä matkailu- ja ravintola-alan kanssa, kertoo matkailupäällikkö Nina Vesterinen Helsingin kaupungilta.
Helsingissä oli vuoden 2026 toisella neljänneksellä yhteensä 2 684 ravitsemisalan toimipaikkaa. Erityisesti ydinkeskustassa ravintoloiden määrä on ollut voimakkaassa kasvussa, ja keväällä 2026 toteutetun elinvoimalaskennan mukaan alueella palveli ympärivuotisesti lauantaisin yli 700 ravintolaa, mikä on uusi ennätysluku. Helsingin ydinkeskusta onkin Suomen ylivoimaisesti merkittävin ravintolakeskittymä.
Helsinkiläisten ravintoloiden vahvuus näkyy myös asiakkaiden arvioissa. Vuoden 2025 vertaisarvioihin perustuvassa sentimenttivertailussa Helsingin ravintoloiden sentimenttiluku oli 87,2, kun Kööpenhaminan oli 85,4 ja Tukholman 84,8. Myös ruoka- ja juomapalveluissa kokonaisuutena Helsinki sijoittui vertailussa molempien kaupunkien edelle.
Ravintoloiden merkitys näkyy erityisen hyvin Helsingin keskustassa. Kaupunkikeskustojen rooli on muutoksessa, kun ostosten ja työnteon rinnalla keskustaan tullaan yhä enemmän viettämään vapaa-aikaa, tapaamaan muita ja hakemaan elämyksiä.
– Elävä keskusta tarvitsee syitä tulla paikalle ja jäädä viettämään aikaa. Ravintolat, kahvilat ja muut ruoka-alan palvelut ovat tässä aivan keskeisessä asemassa. Ne tuovat kaduille elämää myös iltaisin ja viikonloppuisin ja tekevät keskustasta paikan, jossa halutaan viettää aikaa, Nina Vesterinen sanoo.
Ruoka ja ravintolat ovat samalla tärkeä osa Helsingin matkailutarjontaa. Ennätyslukemiin kasvaneet matkailijamäärät tuovat asiakkaita ravintoloihin, ja kiinnostava ruoka- ja ravintolakulttuuri puolestaan vahvistaa Helsingin vetovoimaa matkakohteena.
Ruoka on saanut aiempaa näkyvämmän aseman myös Helsingin elinkeinopolitiikassa. Kaupungin vuosien 2026–2029 kasvun, osaamisen ja elinvoiman tavoitteissa yhdeksi kasvualaksi on nostettu ruokainnovaatiot ja vetovoimainen ruokakulttuuri.
Tavoitteena on synnyttää Helsinkiin uutta liiketoimintaa ja vahvistaa kaupungin asemaa tulevaisuuden ruoan kehittämisalustana. Kaupunki haluaa kehittää ruokainnovaatioita yhdessä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja ravintoloiden kanssa. Samalla Helsinki pyrkii kasvattamaan ruokakulttuurinsa kansainvälistä näkyvyyttä ruokamatkailun, tapahtumien ja mediatuotantojen kautta.
– Tavoitteemme on, että Helsinki on tunnustettu gastronomisen osaamisen ja ruokaliiketoiminnan pääkaupunki, kertoo ruokakasvualaa vetävä johtava asiantuntija Jussi Loponen Helsingin kaupungilta.
– Ruoka on Helsingille siten samaan aikaan osa hyvää kaupunkielämää ja tulevaisuuden kasvua. Kaupungin tehtävänä on luoda edellytyksiä sille, että ravintola-alan osaamisesta, tutkimuksesta, teknologiasta ja uusista ruoka-alan ratkaisuista syntyy Helsingissä myös uutta liiketoimintaa, muistuttaa Loponen.