Vanhankaupunginkosken padon purkamisen selvittäminen jatkuu

Vanhankaupunginkosken padon purkaminen voi onnistua, jos Vantaanjokeen rakennetaan yksi tai useampi pohjakynnys, selviää Helsingin kaupungin teettämästä esiselvityksestä. Purkamisen vaikutuksia kulttuuriympäristöön vielä selvitetään.
Vanhankaupunginkosken pato sijaitsee Vantaanjoen länsihaarassa.  Kuva: Mika Lappalainen
Vanhankaupunginkosken pato sijaitsee Vantaanjoen länsihaarassa. Kuva: Mika Lappalainen

Helsingin kaupunki on teettänyt esiselvityksen Vanhankaupunginkosken padon purkamisen teknisestä toteutettavuudesta ja kustannuksista. Vastikään valmistunut teknistaloudellinen esiselvitys tarjoaa alustavia vastauksia siihen, millaisia vaikutuksia padon purkamisella olisi lähiympäristöön.

Selvitysalueeseen kuuluu Vanhankaupunginkoski ja sen yläpuolinen osuus Vantaanjoesta Ruutinkoskelle saakka sekä Keravanjoessa Kirkonkylänkoskelle saakka.

Padon purkamisella olisi heijastevaikutuksia

Vuonna 1873 valmistunut Vanhankaupunginkosken pato on holvipato, jonka kiviladonta on tehty niin, että kivet tukeutuvat toisiinsa. Rakennustavan vuoksi patoa ei selvityksen mukaan ole mahdollista purkaa osittain.

Padon purkaminen kokonaan johtaisi puolestaan Vantaanjoen vedenpinnan laskuun. Vaikutusta voitaisiin kuitenkin hillitä rakentamalla Vantaanjokeen uusia koskimaisia pohjakynnyksiä, jotka ovat kaloille nousukelpoisia.

Esiselvityksessä on löytynyt kaksi alustavaa vaihtoehtoa padon turvalliselle purkamiselle. Ensimmäisessä vaihtoehdossa pato purettaisiin kokonaan ja Kuninkaankartanonsaaren pohjoispäätyyn rakennettaisiin koskimainen pohjakynnys. Sen eteläpuolinen alue muotoiltaisiin koskeksi. Toisessa vaihtoehdossa myös patoalueen pohjoispuolelle rakennettaisiin kaksi pohjakynnystä.

Muun muassa meritaimenen, ankeriaan ja vaellussiian nousumahdollisuudet Vantaanjokeen paranisivat kummassakin edellä mainitussa vaihtoehdossa. Kaikissa tutkituissa purkamisvaihtoehdoissa kalojen nousun helpottaminen vaatii koskialueen uudelleenrakentamisen vesi- ja maisemarakentamisen keinoin.

Padon purkaminen ilman pohjakynnysrakentamista sisältäisi selvityksen mukaan huomattavia riskejä. Vantaanjoen pinta laskisi tässä vaihtoehdossa eniten, lähes 10 kilometrin matkalta. Vedenpinnan lasku vaikuttaisi pahimmillaan ranta-alueiden maaperän vakauteen niin, että alueen sillat, rakennukset ja muut rakenteet olisivat vaarassa vaurioitua.

Myös kulttuurihistoriallista arvoa puntaroidaan

Teknistaloudellisen esiselvityksen on laatinut Helsingin kaupungin tilaamana SitoWise Oy. Esiselvitys on tehty kaupunginhallituksen linjattua valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä, että Helsinki ryhtyy tarvittaviin toimiin Vanhankaupunginkosken padon purkamiseksi ja laatii asiaa koskevat selvitykset. Kaupunginvaltuusto käsitteli padon purkamista koskevaa valtuustoaloitetta 1.6.2022.

Teknistaloudellinen esiselvitys auttaa arvioimaan, millaista jatkosuunnittelua ja investointeja padon purkaminen vaatisi. Tarkemman ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi tarvitaan selvitys siitä, miten purkaminen voidaan toteuttaa ottaen huomioon ja yhteensovittaen kulttuuriympäristön. Alueen nykyisessä asemakaavassa pato- ja siltarakenteet on suojeltu tai määrätty uusittavaksi siten, että ympäristön historiallinen arvo säilyy.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee teknistaloudellista esiselvitystä kokouksessaan tiistaina 28. helmikuuta. Päätösehdotuksen mukaan kaupunkiympäristön toimiala vie loppuun Vanhankaupunginkosken padon ympäristöhistoriallisen selvityksen laadinnan ja jatkaa padon purkamisen tarkempaa selvittämistä. Padon purkaminen edellyttää, että alueelle laaditaan uusi asemakaava.

Vanhankaupunginkosken pato sijaitsee joen länsihaarassa. Jatkosuunnittelussa on tarkasteltava tarkemmin purkamisen vaikutusta myös itähaaraan. Itähaaran kunnostamiseksi on laadittu suunnitelma. Sen toteuttaminen odottaa ratkaisua padon mahdollisesta purkamisesta, sillä itä- ja länsihaaran virtaama ja vedenkorkeus vaikuttavat toinen toisiinsa.