Maahan muuttaneet pedagogit oman alan töihin – “Tunnen itseni aina opettajaksi”

Kuvateksti: Ukrainasta muuttaneen Liudmyla Stetsiukin elämä mullistui, kun hänet valittiin mukaan projektiin. Maarit Rantalaiho ja muut Stadin AO:n opettajat ovat auttaneet käytännön asioiden järjestämisessä.

Gizem Öztürk muutti Turkista Suomeen kolme vuotta sitten. Hän toi mukanaan kielitieteilijän ja pedagogin koulutuksen sekä työkokemuksen yläkoulun ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana. Silti ovet työelämään eivät auenneet.

– Työn löytäminen oli mielestäni tosi vaikeaa Suomessa, Öztürk kertoo.

Hän aloittikin kasvatus- ja ohjausalan koulutuksen Stadin AO:ssa parantaakseen mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla. Kokeneelle pedagogille perusasioiden opiskelu tuntui kuitenkin turhauttavalta.

– Huomasin pian, että koulutus ei ollut minua varten, mutta kurssin opettaja Kristiina kertoi minulle tästä maahan muuttaneiden pedagogien polusta. Pääsin mukaan projektiin ja sain koulunkäynninohjaajan työkokeilupaikan Hietakummun ala-asteelta Helsingistä.

Kaksi polkua työelämään

Maahan muuttaneiden pedagogien polku on kotoutumisen tuen määrärahalla rahoitettu hanke, jota hallinnoi Stadin AO:n työllisyys- ja osaamispalveluiden tiimi.

Hanke sisältää kaksi koulutuspolkua, joista toinen on suunnattu varhaiskasvatusalan korkeakoulutetuille ja toinen opettajataustaisille pedagogiikan ammattilaisille. Opetuksesta vastaavat Stadin AO:n opettajat Kristiina Kotajärvi, Maarit Rantalaiho ja Eini Koivisto.

Kaupunkiyhteisessä hankkeessa ovat mukana myös kasvatuksen ja koulutuksen henkilöstöresurssipalvelut ja kehittämispalvelut sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelukokonaisuudet.

Helsingin kaupungin strategiakin painottaa sitä, että ulkomailla hankittu koulutus ja kokemus tunnustetaan nykyistä paremmin.

Koulutuspolku vastaa osaltaan kasvatusalan korkeakoulutetun henkilöstön saatavuushaasteisiin. S2-opettaja ja hankkeen koordinaattori Eini Koivisto korostaa, että kyseessä on kansainvälisille ammattilaisille suunnattu tavoitteellinen ja kokonaisvaltainen väylä työelämään.

– Haluamme edistää sitä, että osaavien, koulutettujen maahan muuttaneiden ei aina tarvitsisi pyörähtää keskiasteen koulutuksen kautta, Koivisto sanoo.

– Helsingin kaupungin strategiakin painottaa sitä, että ulkomailla hankittu koulutus ja kokemus tunnustetaan nykyistä paremmin ja tuetaan ulkomaalaistaustaisten työllistymistä omaa osaamista vastaaviin tehtäviin.

Kaupunkistrategiassa on tavoitteena myös henkilöstön monimuotoisuuden huomioiminen ja monimuotoisuusosaamisen edistäminen rekrytoinnissa. Kun päiväkoteihin ja kouluihin saadaan monikielistä ja -kulttuurista osaamista, myös mahdollisuudet tukea maahan muuttaneiden lasten ja perheiden kotoutumista ja osallisuutta paranevat.

Uusia taitoja ja tietoja

Gizem Öztürk on opiskellut suomea kaksi ja puoli vuotta. Kielitaito kehittyy työn arjessa jatkuvasti. Öztürk kokee myös, että kielitieteilijän taustasta on hyötyä uutta kieltä opetellessa.

– Koulutuksessa opimme, miten Suomen koulutusjärjestelmä toimii ja mitä lakeja siihen liittyy. Saamme samalla kielitukea, jota tarvitsemme töiden kanssa, Öztürk kertoo.

Öztürk on oppinut myös, mitä koulunkäynninohjaajan työ Suomessa käytännössä tarkoittaa.

– Aluksi oli haastavaa löytää oma roolini, koska Turkissa opettaja tekee kaiken yksin. Suomessa luokassa on useampi aikuinen, ja ohjaaja tukee opettajaa ja oppilaita monin tavoin, hän kuvailee.

Uusi alku päiväkodissa

Ukrainasta sodan vuoksi Suomeen muuttaneella Liudmyla Stetsiukilla on takanaan yli kahdenkymmenen vuoden ura varhaiskasvatuksen opettajana ja lastenpsykologina.

Hän törmäsi kansainvälisten pedagogien koulutuspolun mainokseen sosiaalisessa mediassa ja tarttui tilaisuuteen.

– Kun näin mainoksen tästä koulutuksesta, asuin Seinäjoella, opiskelin lastenohjaajaksi ammattiopistossa ja työskentelin siivoojana, Stetsiuk kertoo.

Stetsiukin elämä mullistui, kun hänet valittiin projektiin. Muutto Helsinkiin tapahtui parissa viikossa.

– Kaikki ovat olleet niin avuliaita. Asuntokin järjestyi suomalaisen perheen kautta, josta kuulin ukrainalaiselta tutultani.

Nyt Stetsiuk työskentelee päiväkoti Vaahteramäessä varhaiskasvatuksen opettajana määräaikaisessa työsuhteessa.

Kohti vakituista työtä

Projektista kaiken kaikkiaan kuusi varhaiskasvatuksen opettajaa on tällä hetkellä töissä Helsingin kaupungin päiväkodeissa.

Hankkeen puitteissa varhaiskasvatukseen on luotu myös oma malli kieli- ja kulttuuritietoisesta työskentelystä. Maahan muuttaneille varhaiskasvatuksen opettajille sekä heitä ohjaaville työpariopettajille on nimetty myös oma mentori. Mentoroinnin tarkoituksena on ammatillisen ja pedagogisen kehittymisen tuki.

Tavoitteena on, että hankkeen kautta työllistetyillä varhaiskasvatuksen opettajilla on määräaikaisen työsuhteen jälkeen valmiudet työskennellä kasvatusvastuullisena varhaiskasvatuksen opettajana Helsingin kaupungilla.

– Minun pitää kehittää vain kielitaitoani, Liudmyla Stetsiuk sanoo.

– Lapset ymmärtävät, ja tulemme toimeen helposti. Keskustelut vanhempien kanssa ovat välillä haastavia, mutta kun pyydän puhumaan hitaammin, he ovat aina tosi ymmärtäväisiä.

Kiinni työhön ja yhteiskuntaan

Stadin AO:n opettajat jalkautuvat opiskelijoiden työpaikoille viikoittain. Tapaamisissa sekä perjantain koulupäivissä Stadin AO:n tiloissa käydään yhdessä läpi viikon aikana askarruttaneita ammatillisia asioita, alan sanastoa ja kielen rakenteita sekä harjoitellaan erilaisissa kasvatus- ja ohjaustilanteissa toimimista.

Ammatillisten opettajien oma tausta opinto-ohjaajina antaa mahdollisuuden ohjata myös urasuunnittelussa ja tutkintojen rinnastamisessa.

Opettajien tuki on helpottanut elämää – saan apua kaikissa käytännön asioissa. 

– Autamme myös asunnon löytämisessä, työhaastatteluissa, asioinnissa Opetushallituksen kanssa ja tarvittaessa pätevöittäviin opintoihin hakemisessa. Pyrimme tukemaan kiinnittymisessä yhteiskuntaan ja työhön, Maarit Rantalaiho kertoo.

– Opettajien tuki on helpottanut elämää – saan apua kaikissa käytännön asioissa. Ennen tein kaiken yksin ja olin hermostunut, Liudmyla Stetsiuk sanoo.

Stetsiuk ja hänen työparinsa, vastavalmistunut varhaiskasvatuksen opettaja, oppivat myös toisiltaan joka päivä: ukrainalainen pedagogi pääsee jakamaan pitkän kokemuksen kautta kertynyttä osaamistaan, ja oppii samalla työpariltaan, miten suomalaisessa päiväkodissa suunnitellaan ja toteutetaan toimintaa tiiminä.

Unelma työstä omalla alalla

Seuraava perusopetuksen polku ja työkokeilu järjestetään syksyllä 2025. Mukaan valitaan 12 pedagogia.

– Vaikka hankekausi päättyy, toivomme, että polut jatkuvat hankerahan jälkeenkin ja malli vakiintuisi osaksi kaupunkiyhteistä työllistämistä sekä kotoutumisen ja henkilöstön saatavuuden edistämistä, Eini Koivisto summaa.

Sekä Stetsiuk että Öztürk haluavat jatkaa työtään oman alansa ammattilaisina ja kehittää suomen kielen taitoaan entisestään.

Stetsiuk aikoo suorittaa yliopistossa puuttuvat opinnot, jotka vaaditaan tutkinnon tunnustamiseen. Sen jälkeen hänellä on mahdollisuus hakea vakituista työpaikkaa, ja päiväkoti Vaahteramäen johtajakin haluaisi pitää hänet töissä.

– Haluan kiittää kaikkia ihania opettajia Stadin AO:ssa – heidän tukensa ja palautteensa auttaa minua uskomaan itseeni, Stetsiuk sanoo.

– Ensimmäisenä vuonna muutettuani tänne odotin, että sota loppuisi ja palaisin takaisin, mutta nyt suunnittelemme tyttäreni kanssa elämäämme Suomessa eteenpäin.

Öztürkin unelma on työskennellä opettajana Suomessa. Hän on saanut Turkissa suoritetun opettajan tutkintonsa rinnastettua, mutta täydentäviä yliopisto-opintoja on vielä tehtävänä jonkin verran.

– Totta kai haluaisin työskennellä tulevaisuudessa opettajana, koska tunnen itseni aina opettajaksi, Öztürk sanoo.