YIT:n vuodesta 2020 omistama kortteli sijoittuu Teollisuuskadun, Sturenkadun, Elimäenkadun ja Telekadun rajaamalle alueelle. Alueelle on laadittu viitesuunnitelma, jonka tavoitteena on elävöittää Vallilan aluetta kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Suunnitelma pohjautuu resurssiviisauden periaatteisiin ja kiertotalouden kokonaisvaltaiseen keinovalikoimaan laajemmin kuin yhdessäkään aiemmassa suomalaisessa hankkeessa.
– Helsingin kaupunkistrategiassa on vahva pyrkimys vähäpäästöisten tai kiertotaloutta tukevien rakennusratkaisujen vauhdittamiseen. Strategiassa myös tavoitellaan Vallilan alueen uudistamista tavalla, jossa mahdollisuus asuntorakentamiseen yhdistyy kaupallisen, teollisen ja kulttuuritoiminnan tarpeisiin. Tässä hankkeessa on erinomainen mahdollisuus näyttää, miten onnistumme näiden tavoitteiden yhteensovittamisessa, totesi maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen Helsingin kaupungilta.
Suunnittelun lähtökohtana on alueen teollisen historian ja identiteetin kunnioittaminen, yhdistettynä edistykselliseen kaupunkikehitykseen. Korttelista tulee tiivis, entistä huomattavasti vehreämpi ja monikäyttöisempi kokonaisuus, jossa asuminen, työ ja vapaa-aika kietoutuvat yhteen elinvoimaiseksi kaupunkitilaksi.
Osa korttelin nykyisistä rakennuksista peruskorjataan, osassa säilytetään betonirunko ja osa voidaan selvitysten perusteella purkaa kokonaan. Purettavat rakennusosat käytetään lähtökohtaisesti korttelin sisällä. Korttelin vanhimmat osat, joilla on historiallista ja maisemallista arvoa, säilytetään ja integroidaan osaksi uutta kaupunkikorttelia.
Kortteliin suunnitellaan kolme viihtyisää pihatilaa sekä uusi, korttelin läpi Teollisuuskadulta Elimäenkadulle kulkeva jalankulkuyhteys, joka yhdistyy Vallilan alueen katuihin. Rakennusten kivijalkoihin on suunnitteilla uusia julkisia tiloja, jotka edistävät yhteisöllistä ja elävää katutilaa.
– Vallilan kortteli on meille mahdollisuus näyttää, että kestävä rakentaminen voi olla sekä kunnianhimoista että kulttuurihistoriaa kunnioittavaa. Haluamme tehdä tästä koko alan yhteisen kiertotalouspilotin, joka muuttaa kaupunkikehityksen suuntaa, sanoi YIT:n kaupunkikehityksestä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Juha Kostiainen.
Korttelissa hyödynnetään materiaalivirtoja kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on irrottaa mahdollisimman paljon rakennusosia, kuten ontelolaattoja, pilareita, palkkeja, alakattoja ja sisälasiseiniä ehjänä ja käyttää ne uudelleen samassa korttelissa. Viherkerrointa on suunnitelmissa nostettu kymmenkertaisesti nykyisestä. Kortteliin on tarkoitus rakentaa laaja maanvarainen piha, jossa käytetään pitkälti hankkeesta saatavaa kierrätettyä materiaalia. Viherrakenteet ja kasvillisuus tukevat hiilen sidontaa ja biodiversiteettiä. Materiaalien, hulevesien, hiilen ja ravinteiden kierto integroidaan osaksi kokonaisuutta. Kortteliin istutetaan monilajista kasvillisuutta, suureksi kasvavia puita ja niittymäisiä kattopuutarhoja.
– Vallilan kortteli on uudenlainen pilotti, jossa kehitämme kestävää kaupunkia tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin, arkkitehtien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyö projektiryhmän ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa on ollut ratkaisevaa, jotta korttelista tulee aidosti uudenlainen ja kestävä kaupunkikehityksen esimerkki. Kokeilemme rohkeasti uutta, opimme projektin edetessä ja jaamme onnistumisemme ja haasteemme avoimesti, sanoi YIT:n hankejohtaja Benjamin Kalliola.
Tervetuloa aamukahveille ja korttelikierrokselle torstaina 28. elokuuta
Asemakaavaa sekä hankkeen viite- ja pihasuunnitelmia esitellään yleisötilaisuudessa torstaina 28. elokuuta klo 09.00–11.00 Sturenportissa, osoitteessa Sturenkatu 16. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tilaisuuden lopuksi halukkaat pääsevät kierrokselle kortteliin.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja kaavan valmisteluaineistoon voi tutustua 15.9.2025 asti kaupungin verkkosivuilla hel.fi/suunnitelmat. Aineistosta voi esittää kirjallisia mielipiteitä kaupungin kirjaamoon tai suoraan suunnittelijalle.
Kaavoitusprosessi etenee vaiheittain vuosien 2025–2027 aikana, ja kaavaehdotus on tavoitteena saada nähtäville keväällä 2026. Lopullinen päätösprosessi ajoittuu vuodelle 2027.
