Miten tehdä entistä kestävämpää kaupunkisuunnittelua? Entä miten järjestää puhdasta energiaa, organisoida liikkumista, rakentamista, kiertotaloutta ja urbaania ruokatuotantoa aivan uudella, vihreällä tavalla?
Urban Tech Helsinki on Helsingin kaupungin ja Aalto-yliopiston yrityshautomo-ohjelma, jonka tavoitteena on tukea uusia yrityksiä kehittämään ratkaisuja kestävään kaupunkikehitykseen. Ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja luontokato vaativat uusia ratkaisuja, joista moneen startupeissa on mahdollista tarttua ja innovoida jotain täysin uutta.
– Kaupunkiratkaisuissa liikutellaan maailmanlaajuisesti satoja miljardeja. Me tarvitsemme ratkaisuja siihen, että pystymme pitämään nykyisen hyvän elämämme ja luomaan myös uudenlaista hyvää elämää. Yksi tapa, missä näitä innovoidaan, on startupit. Startupit voivat kehittää teknologioita ja palveluja, jotka parantavat kaupunkilaisten arkea, ja Helsinki tarjoaa näille yrityksille turvallisen paikan kasvaa”, toteaa projektipäällikkö Eetu Helminen Aalto Startup Centeristä.
Innostavia tuloksia
Urban Tech Helsinki -hanke käynnistyi 2021. Mallia sille haettiin New Yorkista. Kaupunki on toiminut hankkeen päärahoittajana ja omistajana, Aalto-yliopisto on vastannut toteutuksesta. Rahoitus tulee kaupungin innovaatiorahastosta. Hautomo-ohjelmat kestävät yleensä 3–6 kuukautta, mutta jotkut startupit voivat olla mukana Aalto Startup Centerin ohjelmissa ja tarjonnassa jopa kolme vuotta. Ohjelma aloitetaan kahdeksan viikon intensiivijaksolla omassa ryhmässä. Sen jälkeen perustajille on järjestetty luentoja, keskustelutilaisuuksia, henkilökohtaista valmennusta sekä mahdollisuus verkostoitua. Osa näistä on Aalto Startup Centerin ja osa Urban Tech Helsinki -hautomon järjestämiä. Tapahtumien pääkallopaikka on Maria-01-startup-kampus entisen Marian sairaalan tiloissa Kampissa.
Urban Tech Helsingillä on ollut kaksi päätavoitetta: ensinnäkin antaa Helsingin kaupungille konkreettisia vinkkejä kestävään kaupunkikehitykseen helpottamaan kaupunkilaisten arkea ja toisekseen luoda kaupunkiin uusia yrityksiä ja työpaikkoja.
Hankkeeseen valittavilla yrityksillä on ollut kestävyyskulma ja yhteys kaupunkiympäristöön. Pelkkä idea ei riitä: yrityksellä on oltava mielellään jo jonkinlaista liiketoimintaa tai ainakin vahva liiketoimintasuunnitelma sekä mahdollisuus osallistua intensiivijaksoon Helsingissä.
– Yritysten menestyminen on kaupungin palvelujen tarjoamisen elinehto ja sitä kautta myös jokaiselle asukkaalle tärkeä asia. Kaupungin elinkeino-osaston ensisijainen tavoite on yritysten ja yksityisten työpaikkojen määrän kasvu. Yhdessä Aalto-yliopiston kanssa olemme tarjonneet kasvualustan innovaatioille ja alkuvaiheen yrityksille, jotka pyrkivät ratkomaan keskeisiä kestävän kaupunkikehittämisen haasteita. Sijainti on myös ollut mitä parhain pohjoismaiden johtavalla Maria 01 -startup-kampuksella, kertoo Helsingin kaupungin yritysten toimintaympäristöt -yksikön johtaja Heidi Humala.
– On ilahduttavaa nähdä, että moni olemassa oleva helsinkiläinen yritys on tarttunut tähän mahdollisuuteen ja saanut ohjelman kautta tukea kasvuunsa, sekä saavuttanut kasvutavoitteensa nopeammin ohjelman avulla. Ohjelma on myös houkutellut kansainvälisiä osaajia kehittämään kasvuhakuista liiketoimintaansa Helsingissä. Tiimi, jossa vähintään yhdellä founderilla on kansainvälinen tausta, on juuri Maria 01:ssa onnistunut paremmin rahoituskierroksissa ja kasvussaan. On hienoa, että alkuvaiheen yritysten ja laajemman startup-ekosysteemin kansainvälistymistä on myös onnistuttu vahvistamaan Urban Tech Helsinki -ohjelman myötä", Humala jatkaa.
Kaupungin rooli on ollut keskeinen. Monet yritykset ovat päässeet pilotoimaan ideaansa Helsingin kaupungilla, minkä ansiosta yritykset ovat voineen testata ja vahvistaa liikeideaansa.
Helmisen rooli taas on ollut olla startupien perustajien tuki ja turva.
– Roolini on varmistaa, että asiat rullaavat ja että startupit saavat oikeaa, heille sopivaa tukea. Yrityksen perustajana eli founderina oleminenhan on aivan valtavan yksinäistä hommaa. Jos tiimi tarvitsee ohjausta, koulutusta tai kontakteja, meidän tehtävämme on varmistaa, että ne löytyvät”, sanoo Helminen.
Urban Tech Helsingin rahoitus päättyi lokakuussa. Nyt on aika korjata sato ja pohtia, mitä hanke antoi. Ohjelmasta teetettiin ulkopuolinen vaikutusten arviointi ja tulokset ovat innostavia. Vuosien 2021–2025 aikana hankkeeseen osallistui 73 startupia, jotka ovat keränneet ulkopuolista rahoitusta yli 20 miljoonaa euroa ja synnyttäneet Helsinkiin lähes 200 työpaikkaa. Yli 90 prosenttia vastaajista kertoi, että ohjelmaan osallistuminen auttoi heitä ylittämään tai pääsemään kasvutavoitteisiinsa nopeammin kuin oli alun perin suunniteltu. Vastaajien liikevaihto kasvoi keskimäärin 53 prosenttia vuoden kuluessa ohjelman alkamisesta. Myös yritysten eloonjäämisaste on lupaava: noin 80 prosenttia on toiminnassa edelleen. Se on Helmisen mukaan selvästi enemmän kuin startup-maailmassa keskimäärin.
Kaupunki taas on saanut startupien kanssa toteutettujen pilottien myötä uusia näkökulmia esimerkiksi rakentamiseen ja siihen, miten viheralueita tarkastellaan. Humalan mukaan piloteista saattaa jäädä elementtejä kaupungin käyttöön myös jatkossa.
Eläinten DNA:n jäljillä
Urban Tech Helsinkiin osallistunut SpringDNA tutki teknologiallaan osana Kallion kesäkadut -hanketta rakennetun ympäristön biodiversiteetin tasoa ja suuntaa eli esimerkiksi kuinka väliaikainen vihreys voi tukea lajistoa.
SpringDNA:n toimitusjohtaja Saara Suurla puhuu intohimoisesti yrityksensä missiosta. SpringDNA:n uuden sukupolven eDNA-teknologia mullistaa tavan tutkia ympäristöä ja sen biodiversiteettiä. eDNA eli environmental DNA tarkoittaa elinympäristöstä kerättävää DNA:ta.
Biodiversiteettiseuranta perustuu pääasiassa vielä siihen, että tutkija lähtee maastoon etsimään eläimiä ihmisen rajallisin aistein: silmin ja korvin. Menetelmä on usein tehoton ja hidas. SpringDNA taas ottaa luonnosta esimerkiksi vesi-, lima tai jätösnäytteen, analysoi sen ja saa nopeasti tiedon alueella elävistä lajeista oli kyseessä sitten sammakko, raakku, kala tai lintu.
– Meillä on teknologiaa, joka todentaa erittäin tarkasti ja nopeasti, mitä eliöitä missäkin elää”, hän kertoo.
Tieto alueiden biodiversiteetista on olennaista esimerkiksi ennen rakennushankkeita, työmaita ja lupaprosesseja.
SpringDNA:n palveluille on paljon kysyntää ulkomaita myöten. Sen asiakkaita ovat kaupunkien lisäksi muun muassa rakennusalan toimijat, konsulttifirmat sekä metsä- ja kaivosalan yritykset. Helsinki on perustamassa luonnonsuojelualuetta Longinojan puistoon, ja SpringDNA on ollut jo myös mukana selvittämässä puron lajistoa, kuten uhanalaisen vuollejokisimpukan esiintymistä.
– Helsingin kaupunki on yksi ensimmäisistä asiakkaistamme. Olen iloinen, että se ottaa luonnon monimuotoisuuden vakavasti ja olemme saaneet auttaa siinä”, Suurla iloitsee.
Syvä katsaus viheralueisiin
Vuonna 2023 syntynyt idea on nyt kasvamassa kansainväliseksi ratkaisuksi: Lensor kehittää teknologiaa, joka auttaa kaupunkeja ja rakentamisen toimijoita ymmärtämään viherympäristön tilaa ja sen vaikutuksia entistä tarkemmin. Yrityksen perustaja Lisa Theman kertoo, että ajatus syntyi tarpeesta saada parempaa, dataan perustuvaa tietoa kaupunkien luonnosta ja siitä, miten päätökset vaikuttavat arjen elinympäristöihin.
– Rakensimme ensin konseptin asiakkaalle, ja se toimi niin hyvin, että oli pakko miettiä, pitäisikö perustaa oikea yritys, Theman muistelee.
Vuonna 2024 yhtiö olikin valmis osallistumaan esikiihdyttämöihin ja kilpailuihin, jotka avasivat uuden tien: mukaan pääsyn Urban Tech Helsinki -ohjelmaan. Se toi startupille juuri sitä, mitä alkuvaiheen yritys tarvitsee, kuten verkostoja, sparrausta ja ovia kaupungin sisälle.
Lensorin kehittämä teknologia hyödyntää etäluotausta, maastodataa ja koneoppimista. Ajatus on yksinkertainen: yhdistämällä useita erilaisia tietolähteitä voidaan tuottaa reaaliaikaisia näkymiä siitä, missä kunnossa kaupungin viheralueet ovat, ja miten erilaiset toimenpiteet vaikuttaisivat ympäristöön.
– Perinteisesti kaupunki käy katsomassa paikan päällä. Me voimme tarjota ajantasaisen näkymän automaattisesti. Se muuttaa kaiken, selittää Theman.
Urban Tech Helsingin kautta startup on päässyt keskustelemaan suoraan Helsingin kaupungin viherympäristöjen asiantuntijoiden ja projektipäälliköiden kanssa. Yhteistyö liittyy muun muassa viheryhteyksien suunnitteluun, luonnon monimuotoisuuden mittaamiseen ja siihen, miten rakentamisen vaikutuksia voidaan ennakoida ennen kuin yhtäkään puuta kaadetaan.
Yritys on kasvanut nyt nelihenkiseksi tiimiksi, ja tavoitteena on laajentua ulkomaille. Yhteistyö Helsingin kanssa on antanut heille vahvan suunnan.
– Kaupunki on täydellinen paikka kokeilla ja kehittää. Täältä löytyy osaaminen, tarve ja halu rakentaa parempaa kaupunkia. Me haluamme olla siinä mukana.
Työvalokuvat järjestykseen
Veljesten Ville ja Mikko Hyvärisen perustama Pictue ratkaisee ongelman, joka on monelle työmaalla tuttu: työkuvat otetaan omalla puhelimella, ja ne jäävät WhatsApp-ryhmiin tai omien perhe- ja lemmikkikuvien sekaan kummittelemaan ja vaikeasti löydettäviksi.
– Pictue-sovellus on yhtä helppo kuin kameran käyttäminen, mutta kun sillä ottaa kuvia, ne menevät suoraan arkistoituna kartalle ja Pictuen pilveen, ilman että ne päätyvät kenenkään puhelimeen. Kuvien yhteyteen voi liittää myös dokumentteja niin, että esimerkiksi yhdeltä työmaalta voi olla Pictuessa kaikki sen tiedot ja kuvat omassa projektikansiossaan, kertoo Ville Hyvärinen.
Hyvärisen mukaan Urban Tech Helsingin hyöty on ollut konkreettinen: sparrausta rahoitukseen, kontakteja kaupunkiin ja pilotointimahdollisuuksia.
– Helsingin kaupunki on iso toimija, ja sillä on paljon tarpeita. Kun pääsee keskustelemaan oikeiden ihmisten kanssa, tulee aivan eri käsitys siitä, mitä ongelmia voidaan yhdessä ratkaista.”
Yksi piloteista liittyy kiertotalouteen, jossa sovellusta testataan purkukohteiden uudelleenkäytettävän materiaalin kartoittamiseen.
– Jos materiaali kuvataan ja kirjataan ajoissa, se voidaan ohjata uusiokäyttöön sen sijaan, että se päätyy romulavalle.
Urban Tech Helsinki on tarjonnut myös laajan vertaisyhteisön.
Startupin arki oli aluksi yksinäistä, mutta täällä verkostot kasvoivat valtavasti. Pääsimme juttelemaan niin kaupungin, yritysten kuin muiden startupien kanssa.
Sovellus on käytössä jo noin 150 asiakkaalla, ja se soveltuu lähes kaikille aloille infrasta isännöintiin, teollisuuteen ja autokorjaamoihin. Nyt Pictue katsoo ulkomaille: yritys on saanut Tempo-rahoituksen ja neuvottelee useiden Euroopan maiden kanssa.
– Tavoite on kansainvälistyä nopeasti, Hyvärinen toteaa.
