Psyykkinen kuormittuneisuus on huolestuttavan yleistä pääkaupunkiseudun maahan muuttaneiden keskuudessa. Uudessa tutkimuksessa selvisi, että lapsiperheiden vanhemmista lähes viidesosa on psyykkisesti kuormittuneita. Yksinasuvilla työikäisillä tämä osuus on vielä korkeampi: heistä noin kolmasosa kokee kliinisesti merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Kuormittuneisuus kertoo mielenterveysongelmien oireiden esiintyvyydestä, kuten esimerkiksi ahdistuneisuudesta ja mielialaoireista.
Erilaiset psykososiaaliset riskitekijät, kuten heikoksi koettu elämänlaatu, yksinäisyys, koettu syrjintä sekä erittäin heikko osallisuus ovat kaikki yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Näiden riskitekijöiden esiintyvyyteen vaikuttaa se, miten suomalainen yhteiskunta vastaanottaa muualta tulleet. Kuitenkin myös yksilötekijöillä on väliä.
Yksin asuvilla suurempi riski psyykkiseen kuormittuneisuuteen
Esimerkiksi se, asutaanko yksin vai perheen kanssa, on yhteydessä edellä mainituille psykososiaalisille riskitekijöille altistumiseen. Tutkimuksen mukaan yksinasuvat maahan muuttaneet kokevat enemmän psykososiaalisia riskitekijöitä kuin lapsiperheiden vanhemmat, mikä selittänee yksinasuvien kuormittuneisuuden yleisyyttä. Riskitekijöille altistumista voi lisätä se, että yksin asuvilla ei välttämättä ole arjessaan sosiaalista tukea saatavilla yhtä paljon kuin niillä, jotka asuvat yhdessä muiden ihmisten kanssa.
Yksilölliset taustatekijät vähemmän merkittäviä
Edellä mainittuja psykososiaalisia riskitekijöitä esiintyy kuormittuneilla lapsiperheiden vanhemmilla ja yksinasuvilla moninkertaisesti verrattuna niihin, jotka eivät ole psyykkisesti kuormittuneita. Nämä riskitekijät ovat vahvemmin yhteydessä maahan muuttaneiden vanhempien psyykkiseen kuormittuneisuuteen kuin yksilötason taustatekijät, kuten maahanmuuttosyy ja tulotaso.
Kotoutumispalvelut tukevat väestön hyvinvointia
Ulkomaalaistaustaisten osuus niin työikäisistä kuin lapsiväestöstä kasvaa pääkaupunkiseudulla. Työikäisten maahan muuttaneiden hyvinvointi vaikuttaa heidän työkykyynsä. Lisäksi lapsiperheiden vanhempien hyvinvointi heijastuu lasten hyvinvointiin ja kokemukseen yhteiskunnasta sekä vaikuttaa lasten tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Kotoutumispalvelut ja muut Suomeen muuttaneiden hyvinvointia tukevat palvelut ovat siis avainasemassa Helsingin väestörakenteen muuttuessa. Niiden avulla ennaltaehkäistään ulkopuolelle jäämisen kokemuksia. Vastuu kotouttamisesta on siirtynyt valtiolta kunnille vuodenvaihteessa 2025, minkä takia kotoutumisen seutukohtaisen tilannekuvan ymmärtäminen on tärkeää.
