Tunneteatteri on Helsingin työväenopiston ja Kehitysvammatuki 57 ry:n yhteinen teatteriryhmä. Se on matalan kynnyksen harrastajateatteriryhmä, jonne voi tulla ilman aikaisempaa teatteriosaamista.
Elettiin vuotta 2017 kun Markku Ihamäki tuli Tunneteatteriin mukaan taustatyöntekjäksi. Kehitysvammatuki 57 ry:n kautta. Ryhmänohjaajana toimi tuolloin Hanna Häyhä.
– Innostuin Tunneteatterista sen verran, että jäin toimintaan mukaan. Nyt olen ollut mukana jo lähes 10 vuotta, nykyään ohjaajana toimiva Ihamäki kertoo.
Tunneteatteri eroaa huomattavasti tavallisesta teatterista, sillä siinä on mukana eri taustaisia kehitysvammaisia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että harjoitusten tahti on rauhallisempi, näyttelijöille täytyy antaa aikaa ja jokaisen tausta täytyy ottaa huomioon.
– Tässä on omat haasteensa ja esityksen rakentaminen vie paljon aikaa, mutta se myös antaa paljon. Yllätyn harjoituksissa joka kerta. Ja riemastun, ihastelen, hymyilen ja itken katsoessani, kun ryhmäläiset tekevät kohtausta.
Toimimme teatterikerhona, jossa tärkeintä on teatterin tekeminen, ei lopputuote eli esitys.
Tunneteatteriryhmä harjoittelee Työväenopiston kauden aikana. Syksyllä aloitetaan ja hommat jatkuvat keväällä siitä, mihin syyslukukauden päättyessä jäätiin.
– Kevätkaudelle jokaisen pitää ilmoittautua erikseen. Ajatuksena kuitenkin on, että sama kurssi jatkuisi syksystä kevääseen, Ihamäki kertoo.
Tämä juontaa juurensa siitä, että useimmiten, ja etenkin tänä vuonna kevään esitykseen valmistautuminen on aloitettu jo syksyllä.
– Silti sanoisin, että toimimme teatterikerhona, jossa tärkeintä on teatterin tekeminen, ei lopputuote eli esitys.
Pääpaino Tunneteatterissa onkin siinä, että ryhmässä mukana olijat oppivat teatterin tekemisestä, pääsevät näyttelemään, harjoittelemaan vuorovaikutustaitoja ja saavat rohkeutta. Esitys on eräänlainen lisätuote tai bonus.
– Vaikka tottakai osalle porukasta myös esitys on tärkeä kauden kohokohta ja siitä saa motivaatiota harjoituksissa käymiseen. Mutta se ei ole itseisarvo.
Ihamäelle teatteri on paikka, jossa hän taiteen keinoin saa tutkia maailmaa ja ihmisiä. Tutkia omia tunteitaan, peilata niitä muihin ja käsitellä niitä. Jokaisessa esityksessä elämä pyritään näyttämään pikkuisen ihmeellisempänä kuin se todellisuudessa on.
– Sitten tulee katsoja, joka ajattelee, että noinhan se itse asiassa menee ja saa esityksestä jonkun oivalluksen, Ihamäki hymyilee.
Teatteriesityksen tekeminen on aina eräänlaista ongelmanratkaisua, sillä ihminen pitää saada muuttumaan esityksessä joksikin toiseksi. Luovuus ja keksiminen auttaa, mutta välillä kokeillaan jotain toimintaa myös fyysisesti. Tunneteatterissa voi tämän lisäksi olla haasteita enemmänkin.
– Voi olla niin, että olen kirjoittanut esityksen, jossa on paljon repliikkejä. Osa oppii repliikit tosi hyvin, mutta ryhmässä saattaa olla joku, joka ei osaa lukea tai ulkoa oppimisessa on muutoin haasteita, Ihamäki avaa.
Hän on ratkaissut nämä haasteet siten, että ne näyttelijät, joille ulkoa oppiminen on vaikeaa pitävät käsikirjoitusta mukana esityksessä ja lukevat repliikkinsä siitä. Jostain kohtauksesta on saatettu ottaa repliikit kokonaan pois ja korvata ne liikekielellä, musiikilla ja visuaalisuudella.
– Kohtaus saatetaan tehdä myös niin, että improvisoidaan omin sanoin ja unohdetaan kokonaan kirjoittamani repliikit.
Kohtaus saatetaan tehdä myös niin, että improvisoidaan omin sanoin ja unohdetaan kokonaan kirjoittamani repliikit.
Tunneteatteri eroaa muusta harrastajateatterista siinäkin, että vaikka näyttelijät esittävät jotain toista, he ovat silti 100 prosenttisesti Ihamäen mukaan omia itsejään.
– Kun porukkamme esiintyy, siinä on mukana tietynlaista rehellisyyttä. He eivät mieti yhtään sitä, mitä yleisö ajattelee. Jokaisessa Tunneteatterissa ihastelen heidän heittäytymistään ja vilpittömyyttään, Ihamäki kiittelee.
Tunneteatteri:
Simon Forsström Melita Isaksson, Timo Jäppinen, Oona Karjalainen, Oskari
Lukkarila, Ari Pesonen, Samu Poutanen, Roni Räsänen, Juha Salo, Christa
Torkkel ja Aapo Vuorio
Vertaisohjaajat: Jussi Broman ja Outi Kero
Taustatuki: Jenni Granqvist, Maiju Janatuinen
Ohjaus ja dramatisointi: Markku Ihamäki
Valot ja äänet: Janne Nurmi & Mikko Lappalainen