Saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa, jonka historia ulottuu tuhansien vuosien taakse, myös Helsingin seudulla. Saamelaisuus ilmenee kaupungissa monin tavoin. Yhdistäviä tekijöitä ovat vahvat juuret sukuihin, saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin, mutta elämään kaupungissa liittyvät myös kysymykset identiteetistä, sen rakentamisesta ja omien juurten säilyttämisestä.
Helsingin kaupunginmuseossa 6. marraskuuta avautuva näyttely Yhteinen kylä kertoo saamelaisten elämästä tämän päivän Helsingissä. Näyttelyn aineistot ovat tuottaneet, valinneet ja näytteille asettaneet Helsingissä asuvat saamelaiset.
Kuraattoriryhmän muodostavat Aimo Aikio, Laura Feodoroff, Helmi Hagelin ja Mari Gauriloff. Myös näyttelyn suunnittelijat arkkitehti Eveliina Sarapää ja graafinen suunnittelija Lotta Hagelin ovat saamelaisia.
Näyttelyä on edeltänyt dokumentointiprojekti, jossa saamelaiset ovat määritelleet itse, millaista aineistoa tallennetaan kaupungin yhteiseen muistiin. Dokumentoinnissa esille nousivat muun muassa monipaikkaisuus, tarve kielen ja kulttuurin siirtämiseen ja ylläpitämiseen sekä tarve toimia yhteiskunnassa näiden asioiden edistämiseksi.
Näyttelyssä käsitellään myös kaupunkisaamelaista identiteettiä, arkea, juhlaa ja saamelaisten historiaa Helsingin seudulla. Valokuvataiteilija Marja Helanderin kuvaamista muotokuvista välittyy helsinkiläisen saamelaisuuden rikas moninaisuus.
– Saamelaisten oikeus päättää itseään koskevista asioista on kirjattu Suomen perustuslakiin, mutta sekään ei aina takaa sitä, että näin tapahtuisi. Tässä projektissa vastuu sisällöstä ja toteutuksesta on ollut saamelaisilla. Museon rooli on ollut tukea meitä tässä tavoitteessa. Tämä on käänteentekevä konsepti museohistoriassa ja toivomme sen leviävän laajemmallekin, Gauriloff kertoo.
– Moninaisuuden edistämisessä ei ole kyse vain siitä, mitä sisältöjä tuotamme, vaan myös siitä, miten niitä tuotetaan. Saamelaisyhteistyö auttaa meitä kehittämään yhteisölähtöisiä toimintatapoja, joissa yhteisön oma ääni, asiantuntemus ja näkökulmat ovat mukana alusta lähtien, kulttuuripalvelujen erityissuunnittelija Elisa Sarpo jatkaa.
Saamelaista nykytaidetta Kulttuurikeskus Caisassa
Kulttuurikeskus Caisassa avautuu 30. lokakuuta Kirsi M. Palton ja Jouni S. Laitin Litnát, lahka – Lempeästi, lujasti -näyttely, joka käsittelee surun, läheisyyden, rakkauden ja ulkopuolisuuden kaltaisia yleismaailmallisia kokemuksia.
Inarissa asuvat ja Utsjoelta lähtöisin olevat taiteilijat ovat luoneet tilateoksia ja patsaita, joiden lähtökohtina ovat duodjin eli saamenkäsityön tekniikat ja materiaalit. Teoksissaan he yhdistävät muun muassa pahkaa, puuta ja sarvea villaan, tekstiiliin, ruostuneeseen teräkseen ja muihin teollisiin materiaaleihin.
Saamelaiskulttuuria myös konserttilavoilla
Savoy-teatterissa 6. marraskuuta kuultava Giitu – Kiitos toimii samalla Yhteinen kylä -näyttelyn avajaiskonserttina. Konsertin kohokohta on uuden teoksen kantaesitys, jossa Ulla Pirttijärven joikuperinne kohtaa norjalaisyhtye Áššun sekä helsinkiläisen Ilma Vocal Ensemblen ilmaisun. Konsertti toteutetaan Savoy-teatterin ja Helsingin kaupunginmuseon yhteistyönä.
Saamelaismusiikkia kuullaan myös Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmistossa. Musiikkitalossa järjestettävän Kohtaamisia-klubin vieraaksi saapuu 22. tammikuuta Ánnámáret eli Anna Näkkäläjärvi-Länsman, jonka musiikissa saamelainen joikuperinne käy vuoropuhelua nykyajan musiikillisen ilmaisun kanssa. Kohtaamisia-klubeille on vapaa pääsy.
Kokonaisuus on osa Helsingin kulttuuripalveluiden moninaisuusvisiota. Sen lähtökohtana on, että erilaiset helsinkiläiset voivat paitsi nähdä ja kokea kulttuuria myös itse vaikuttaa siihen, miten heidän kulttuurinsa, kokemuksensa ja tarinansa tulevat kerrotuiksi. Tavoitteena on luoda yhdessä tilaa yhteisöjen omalle taiteelle, tiedolle ja äänille.