Valmistuneiden asuntojen lukumäärä lähentelee 1960-luvun alun parhaita vuosia. Puolet asunnoista syntyi täydennysrakentamisena. Yksiöiden osuus asuntotuotannosta kasvoi ja asuntojen keskikoko pieneni. Myös toimitilarakentaminen oli vilkasta.
Asuinrakentaminen on jatkunut Helsingissä ennätysmäisen vilkkaana huolimatta maailmanlaajuisesta koronapandemiasta. Asuntoja valmistui vuoden aikana 7280, mikä lähentelee 1960-luvun alun lähiörakentamisen ennätysvuosia.
Eniten asuntoja valmistui Jätkäsaareen (903 asuntoa), Kalasatamaan (877 asuntoa) ja Pasilaan (527 asuntoa). Puolet koko asuntotuotannosta valmistui kuitenkin täydennysrakentamiskohteina eri puolille kaupunkia.
Suurin osa valmistuneista asunnoista rakentui uustuotantona ja laajennuksina, ja käyttötarkoituksen muutoksena asuntoja syntyi 381. Asumiseen valmistui yhteensä 549 209 kerrosneliömetriä eli noin 60 prosenttia enemmän kuin edeltävänä viisivuotiskautena keskimäärin.
Perheasuntojen osuus ja asuntojen keskipinta-ala pienenivät
Uustuotantona ja laajennuksin valmistuneista asunnoista 91 prosenttia valmistui kerrostaloihin ja asuntojen keskikoko pieneni 58 neliömetriin. Eniten rakennettiin yhä kaksioita (32 prosenttia), yksiöiden osuus kasvoi 26 prosenttiin koko asuntotuotannosta. Pieniä asuntoja valmistui paljon etenkin vapaarahoitteisessa omistus- ja vuokra-asuntotuotannossa.
Vastaavasti isompien perheasuntojen osuus kokonaisasuntotuotannosta pieneni hieman edellisvuodesta. Kolme huonetta käsittävien asuntojen osuus oli 24 prosenttia ja neljä huonetta tai enemmän käsittävien asuntojen osuus 18 prosenttia asuntotuotannosta.
Tuotannosta 45 prosenttia säänneltyä
Kaikista vuoden aikana valmistuneista asunnoista 55 prosenttia oli sääntelemättömiä omistus- ja vuokra-asuntokohteita. Välimuodon säännellyn asuntotuotannon osuus oli 21 prosenttia. Se koostui pääasiassa Hitas- ja hintakontrolloiduista asunnoista (1 073), sekä asumisoikeusasunnoista (429).
Valtion tukemien pitkän korkotuen ARA-vuokra-asuntojen sekä ARA-asumisoikeusasuntojen osuus oli 24 prosenttia kaikista uustuotantona ja laajennuksin valmistuneista asunnoista. Asuntojen lukumäärä (1 630) vastaa edellisvuosien lukemia, mutta pienempää osuutta kokonaistuotannosta.
Helsingin kaupungin rakennuttamia asuntoja valmistui 1 466, joista ARA-vuokra-asuntoja oli 763. Kaupungin rakennuttamia asumisoikeusasuntoja valmistui 336 ja Hitas-asuntojen määrä (367) nousi 2010-luvun huippuvuosien tasolle. Opiskelija- ja nuorisoasuntoja valmistui 258 ja erityisryhmille suunnattuja asuntoja 89.
Rakentamisen aloituksia paljon, rakenteilla olevien asuntojen määrä vakaa
Viime vuoden aikana aloitettiin 7 187 asunnon rakentaminen. Viiden vuoden keskiarvo ylittyi asuinrakentamisen aloituksissa lähes 20 prosentilla.
Rakennuslupa myönnettiin 6 097:lle uustuotantona ja laajennuksina rakennettavalle asunnolle ja 312:lle käyttötarkoituksen muutokselle. Kerrosala myönnetyissä asuinluvissa ylitti viisivuotisen keskiarvon, vaikka asuntojen lukumäärä myönnetyissä luvissa jäi keskiarvon alle.
Rakenteilla olevien asuntojen määrä nousi nykyiselle 10 000 asunnon tasolleen jo vuoden 2018 aikana ja vuoden 2020 lopussa rakenteilla oli edelleen lähes saman verran asuntoja.
Myös toimitilarakentaminen oli vauhdikasta viime vuonna
Helsinkiin valmistui vuoden 2020 aikana myös paljon muuta rakentamista kuin asumista. Kerrosalaa toimitiloihin syntyi 336 208 kerrosneliömetriä, mikä on 30 prosenttia enemmän kuin viimeisen viiden vuoden keskiarvo ja 65 prosenttia enemmän kuin koko 2010-luvulla keskimäärin.
Liike- ja toimistorakennukset sekä julkiset palvelurakennukset kattoivat 90 prosenttia kaikesta toimitilarakentamisesta. Toimitilarakentaminen jakautui alueellisesti erityisesti Pasilaan, Kalasatamaan ja Jätkäsaareen sekä Herttoniemen yritysalueelle.
Rakenteilla olevia toimitiloja oli vuoden 2020 lopussa lähes 410 000 kerrosneliömetriä, mikä ylittää 2010-luvun keskiarvon seitsemällä prosentilla. Rakenteilla olevat toimitilat painottuvat Pasilaan ja sitä ympäröiville alueille.
Lue lisää asumisen ja rakentamisen tilastoista asuminenhelsingissa.fi -sivustolla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Kuva Pasilasta kesältä 2020: Paavo Jantunen