Pormestari tekee Helsingistä viihtyisien naapurustojen kaupunkia. Suunta on selvä: peruspalvelut kuntoon ja lisää elinvoimaa.
Alakoululaisena pormestari Daniel Sazonov pujahti usein Malminkartanon eli ”Maltsun” kirjastoon oppituntien jälkeen.
– Pikkunatiaisena etsin täältä Sudenpentujen käsikirjoja, ja vähän vanhempana kävin pelaamassa Habbo Hotel -peliä tuolla tietokonehuoneessa. Avatar-hahmoni nimi oli Racsi, Sazonov kertoo keskellä kirjastoa.
Se on hänen lempipaikkansa lapsuuden Malminkartanossa, mikä synnyttää aina ”lämpimän läikähdyksen rinnassa”.
Sazonov toi minut ja kuvaajan Malminkartanoon toisestakin syystä. Alue on kaupunkiuudistusalue, jota kehitetään rakentamalla, lisäämällä ja uudistamalla palveluja sekä tekemällä puistoista ja aukioista viihtyisämpiä.
– Malminkartano on esimerkki siitä, kuinka paljon me kaupunkina panostamme koulujen ja päiväkotien peruskorjaamiseen ja uudisrakentamiseen.
Kirjastonhoitajilta hän kyselee joko väistötila-asia on selvinnyt. Viiden vuoden sisällä kirjasto siirtyy tuplasti suurempiin uusiin tiloihin. Kirjaston nykyiseen, laajennettavaan rakennukseen tulevat esikoulu, Malminkartanon ala-aste sekä Apollon yhteiskoulun lukio ja yläaste.
Helsingissä tapahtuvalla rakentamisella ja julkisen liikenteen kehittämisellä pyritään saamaan aikaan ”positiivista kierrettä”. Viime kädessä se kiteytyy siihen, että ihmiset viihtyvät naapurustoissaan ja tuntevat ylpeyttä kotikaupungistaan. Se on yksi keskeisistä kaupunkistrategian tavoitteista Sazonoville.
Edellisessä kaupunkistrategiassa puhuttiin viihtyisistä kaupunginosista, mutta hallintokielestä pyristellään nyt eroon.
– Meidän elämämme on naapurustossa, johon kiinnitymme. Siellä on koti, lasten päiväkodit ja koulut, kauppoja, urheiluseuroja ja muita harrastuksia, joukkoliikenne ja niin edelleen. Toivon, että naapurustot synnyttävät vahvoja yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin kokemuksia ja elämä tuntuu turvalliselta, Sazonov pohtii.
Niiden turvaamiseksi on tarvittu nopeaakin toimintaa. Sazonov kertoo, että kaupunki on puuttunut alfa pvp – eli peukkuhuumeen tuomaan turvallisuushaasteeseen eri puolilla kaupunkia. Yhteistyötä poliisin kanssa on tiivistetty, ja hoitoon ohjaamiseen ja jalkautuviin palveluihin on panostettu. Myös kameravalvontaa lisätään.
Arjen tulee sujua niin, että jokainen lapsi oppii lukemaan ja laskemaan.
Toinen pormestarille tärkeä tavoite liittyy peruspalvelujen, erityisesti peruskoulun, vahvistamiseen. Peruskoulun opetuskielen, suomen tai ruotsin, tuntimäärää lisätään, ja oppimisen tukea tehostetaan.
– Arjen tulee sujua niin, että jokainen lapsi oppii lukemaan ja laskemaan, Sazonov toteaa.
Taustalla on ajatus, että kaikki lapset äidinkieleen katsomatta saavat hyvät eväät koulupolulle ja yhteiskunnassa toimiseen. Sen vuoksi Helsinki yhdessä suurten kaupunkien kanssa ajaa lainsäädäntömuutosta, joka tekisi varhaiskasvatuksesta pakollisen vuotta aiemmin nykyiseen verrattuna ja esiopetus muuttuisi kaksivuotiseksi.
Palvelujen kehittämisestä puhuessaan Sazonov korostaa, että kaupunki haluaa myös nopeuttaa asukkaiden kiireettömään hoitoon pääsyä ja aikoo ottaa käyttöön omalääkärimallin.
Mutta ei kahta ilman kolmatta. Sazonov muistuttaa, että elinvoima on se kriittinen vipu, jonka avulla suunnitelmat voidaan toteuttaa. Siksi kaupunki aikoo houkutella Helsinkiin entistä enemmän uusia osaajia, yrityksiä, sijoittajia, matkailijoita ja tapahtumia. Hän mainitsee, että edelliskesään verrattuna kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat reilusti.
– Ilmassa on myös muita positiivisia merkkejä, kuten Supercellin uusi pääkonttorisuunnitelma ja Helsingin telakan uudet jäänmurtajatilaukset. Toisaalta helsinkiläisten työttömyys on muuta maata korkeammalla tasolla, Sazonov toteaa.
Hän lisää, että Helsingin työllisyyspalvelut on solminut Helsingin telakan kanssa kumppanuuden osaavan työvoiman kouluttamiseksi telakan tarpeisiin.
Sazonov on ylpeä paitsi kaupunkistrategiasta myös siitä, kuinka se tehtiin.
– Olen ylpeä siitä, että olemme onnistuneet luomaan yhteisen näkemyksen laajan yhteistyön pohjalta. Se antaa hyvän pohjan kaupungin kehittämiselle.
Työhönsä pieteetillä suhtautuva Sazonov sanoo pormestarina tekevänsä joka päivä täysillä töitä Helsingille ja helsinkiläisille. Häntä ei siis haittaa, että työ ja vapaa-aika sekoittuvat.
– Minulle on tärkeää olla läsnä helsinkiläisten arjessa ja käydä esimerkiksi kaupunginosatapahtumissa, urheilumatseissa tai Silakkamarkkinoilla, hän sanoo.
Lisäksi Sazonov järjestää illanistujaisia puolisonsa Anitan kanssa, lukee ja harrastaa liikuntaa.
Maltsun kirjastossa hän silmäili yhtä viimeksi lukemistaan kirjoista, Ulla Raskin ”Blanka, Itämeren tytärtä". Historiallinen seikkailuromaani oli hänestä sopivan syvällinen. Kuntosalilla hän käy kerran viikossa ja lenkillä kahdesti. Töölön merenrantoja juostessa mielessä ei pyöri mikään muu kuin maisema.
– Välillä lenkkeilykerrat hiipuvat, mutta aloitan aina uudelleen.
Teksti: Katja Alaja
Kuvat: Cata Portin
Juttu on julkaistu Helsinki-lehdessä 2/2025.
