Kun vanhempi tarvitsee tukea ja voimavaroja arkeen, perhekeskus auttaa. Ei tarvitse kuin ottaa yhteyttä, niin ammattilainen kuuntelee ja tarjoaa sopivaa tukea nopeasti.
Jokapäiväinen elämä tuo mukanaan tilanteita, jotka haastavat vanhemmuutta. Voi olla, että vauva valvottaa. Voi olla, että vanhempi murtaa jalkansa ja pohtii, kuinka arki saadaan sujumaan.
Näissä ja monissa muissa arjen pulmissa apu on lähellä Helsingin kaupungin perhekeskuksissa – ei tarvitse kuin ottaa yhteyttä ja kertoa tuen tarpeesta. Vanhemmille ja lapsiperheille suunniteltuja sosiaalipalveluja on tarjolla kaikkialla kaupungissa.
”Tärkeintä on kertoa, että minulla on tällainen tilanne, josta en selviä yksin. Meillä on monia keinoja auttaa”, Emilia Hokkanen kertoo. Hän toimii lapsiperheiden kotipalvelun ja sosiaaliohjauksen päällikkönä perhekeskuksissa.
Tuki lapsiperheen vanhemmalle voi perhekeskuksen asiantuntijan arvion perusteella olla esimerkiksi uniohjelman läpiviemistä, tilapäistä apua kotiin oman lääkärikäynnin ajaksi tai perheen yhteisistä säännöistä sopimista. Avun antamiselle ei ole määritelty kestoa, mutta se voi tilanteen mukaan olla joitakin viikkoja tai kuukausia.
Yhteydenotto perhekeskukseen onnistuu helposti Maisa-palvelun kautta tai pirauttamalla lapsiperheiden sosiaalineuvontaan. Myös neuvola, päiväkoti tai koulu voivat tehdä yhteydenottopyynnön perheen pyynnöstä.
Tämän jälkeen sosiaalineuvonta perustaa asiakkuuden ja ottaa yhteyttä vanhempaan. Hokkanen painottaa, että on vanhemmasta kiinni, haluaako hän pysyä perhekeskuksen asiakkaana ensimmäisen keskustelukerran jälkeen.
Työskentely perhekeskuksen asiantuntijan kanssa lähtee aina asiakkaan tarpeista.
”Emme kerro, mikä ongelma on, vaan annamme vanhemman määritellä sen ja pohdimme, mikä palvelu tai mitkä palvelut voisivat parhaiten auttaa. Tuemme vanhempaa hänen kasvatustehtävässään ja autamme häntä saamaan lisää voimavaroja.”
Asiantuntija toimii aina hyvin läpinäkyvästi. Hän kertoo vanhemmalle kaikesta, mitä tulee tapahtumaan ja miten asiat kirjataan Maisaan.
Perhekeskuksen asiantuntijat huomioivat työskentelyssä myös eri kulttuurit. On tärkeää ymmärtää, mikä eri kulttuureista tulevien perheiden elämässä ja taustoissa on merkityksellistä.
Toki suomalainen arki ja kulttuuri näkyvät palveluissa niin, että vanhempia kannustetaan tasavertaiseen vanhemmuuteen.
Perhekeskuksen antama apu on monipuolista. Hokkasen mukaan yksi tyypillisimmistä syistä ottaa yhteyttä ovat pikkulapsiperheiden uniongelmat. Jos vauva ei ajan kuluessa ala nukkua riittävästi ja vanhemmat ovat hyvin kuormittuneita, perhe voi tulla uniohjaukseen.
Uniohjauksessa sosiaaliohjaajat antavat vanhemmille tietoa ja keinoja uniongelmien selättämiseksi. Yhdessä käydään läpi, mikä vaikuttaa lapsen uneen, mitä lapselta voi ikätasoisesti odottaa ja miten perhe voi harjoitella uusia unikäytäntöjä.
“Ei kukaan saa lasta nukkumaan napista painamalla, vaan se edellyttää harjoittelua. Kun unet ovat jääneet pitkään vähälle, myös kotipalvelu voi tulla apuun niin, että vanhempi saa nukkua päiväunet”, Hokkanen kuvailee.
Toinen tavallinen tilanne on perhettä kohdannut tapaturma, sairaus tai ero, joka haastaa arkea. Voi olla, että vanhemman jalka on katkennut, eikä hän pysty ottamaan vauvaa mukaan vaikkapa passinhakureissulle, koska omassa liikkumisessa on riittävästi haastetta. Kotipalvelun asiantuntija voi sillä aikaa huolehtia vauvasta.
Vanhemmat hakevat perhekeskukselta apua myös siihen, miten toimia vanhempana, kun lapsen käytös, tunne-elämä tai ihmissuhteet mietityttävät. Lapsi voi esimerkiksi olla levoton, uhmata vanhempiaan tai jättää koulupäiviä väliin.
Perheen vanhemmille on tarjolla keskustelutukea ja ryhmätoimintaa. Siinä vanhempi saa pohtia, millä keinoilla omaa lasta voi auttaa ja miten omien tunteiden, kuten pettymyksen ja riittämättömyyden kanssa voi tulla paremmin toimeen.
“Meidän avainsanamme ovat vanhemmuuden tuki. Emme korjaa lapsia, vaan autamme vanhempia löytämään sen, mikä toimii juuri heidän lapsensa kanssa”, Hokkanen kannustaa.
Perhekeskukset ovat lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin asialla. Helsingissä on neljä fyysistä ja kolme verkostomaista perhekeskusta, jotka tarjoavat alueellisia terveys- ja sosiaalipalveluja. Fyysisessä perhekeskuksessa palvelut saa yhdestä paikasta ja verkostomaisessa perhekeskuksessa lähialueen eri toimipisteistä. Keskuksissa työskentelee esimerkiksi sosiaaliohjaajia, sosiaalityöntekijöitä, psykologeja, terveydenhoitajia ja lähihoitajia.
Teksti ja kuva: Katja Alaja
