Konepajan punatiilinen alue on avautunut viiden viime vuoden aikana osa kerrallaan. VR:n vanhoihin rakennuksiin on syntynyt ravintoloita, panimoita ja baareja, ruokakauppa ja apteekki, elokuvateatteri, golfsimulaattori, padel-halli, kuntosali, hotelli, toimistotiloja ja pian myös teatteri.
Edelleen löytyy myös keskeneräisiä rakennus- ja remonttityömaita, mutta paljon on jo valmista. Alueen rouheus palvelee monenlaisia tarpeita.
Remonttien rinnalla Konepajalle on muodostunut myös oma erityinen toimijoiden yhteisö. Kesäkuun 7. päivänä Konepajalla juhlitaan kolmatta kertaa Konepaja Festivalia, joka on alueen toimijoiden yhteisponnistus.
– Konepaja on täynnä piilotettuja aarteita. Halusimme tehdä yhteisesti hyvää koko Konepajan alueelle. Tämä aluehan oikein huutaa festivaalia, joulumarkkinoita ja muita tapahtumia! Halusimme näyttää, mitä kaikkea täällä voi tehdä, joten kasasimme toimijat yhteen, The Folks Hotelin johtaja Niina Hilarto kertoo.
Minilomalle Vallillaan
Konepajan toimijoiden yhteisö on joukko samanhenkisiä ihmisiä ja yrityksiä, joille Konepajan alue on lähellä sydäntä. Tavoite on, että muutkin viihtyisivät.
– Konepajallahan voisi viettää miniloman ilman että poistuu alueelta ollenkaan, Hilarto toteaa.
Folks Hotel on yksityinen lifestyle-hotelli, jonka 140 huonetta on jakautunut kahteen rakennukseen. Katolla on kolmeen suuntaan avautuva terassi ja alakerrassa Albina-ravintola. Vieraiden käytössä on myös täysin varusteltu yhteiskeittiö sekä kuntosali ja joogahuone.
VR:n historia näkyy taiteessa ja esimerkiksi ulkoseinän kellossa, joka on pysäytetty aikaan, jolloin viimeinen VR:n työntekijä on leimannut itsensä Konepajalta ulos.
Paluu juurille
Suurin osa rakennuksista on valmistuneet vuosien 1901—1903 välillä. Yksi Konepajan vanhimmista rakennuksista on Voimala, joka on tuottanut alueen tarpeisiin lämpöä, höyryä ja sähköä. Myöhemmin rakennus on toiminut myös veturinkuljettajien koulutuspaikkana.
Nyt siellä on reilun kuukauden pitänyt päämajaansa Heino Group, johon kuuluvat ruoka- ja juomapalveluyrityksiä, kuten Anton & Anton, Brukett sekä Kalavapriikki.
Heinolle uusi pääkonttori on paluu juurille, sillä perustaja Fritjof Heino aloitti liha- ja voipuotinsa Kallion kolmannelta linjalta samana vuonna kuin Voimalaa alettiin rakentaa, vuonna 1899.
– Samanikäisyys on hauska sattuma, ja haluamme ajatella, Fritjofin aikanaan ihailleen Voimalaa ja sen 50-metristä piippua, Petri Heino kertoo.
Heinon toimitilat eivät ole yleisölle avoimia, mutta Konepaja Festivalin aikaan ruokaa ja juomaa tulee tarjolle ulos.
Heino uskoo, että alueen vetovoima kasvaa, elävöityy ja monipuolistuu entisestään lähitulevaisuudessa. Voimala saa edustalleen vielä Helsingin kaupungin puistokaistaleen, mikä lisää viihtyisyyttä merkittävästi.
Kaupungin omistuksessa ja kehitettävänä olevia alueita ovat alueen kadut ja kujat sekä Bruno Granholmin aukio. Yleisten alueiden rakentamista on rytmitetty alueen kiinteistöjen korjausten ja rakentamisten mukaisesti, koska rajapinnoilla on paljon yhteen sovitettavia rakenteita kuten vesi-, viemäri- ja sadevesilinjoja.
Myös Bruno Granholmin aukion viimeistely toteutuu ympärillä rakenteilla olevien hankkeiden valmistuttua.
– Konepaja on esimerkki alueesta, joka rakentuu vaiheittain eri toimijoiden omien mahdollisuuksien puitteissa ja jossa korjataan vanhaa sekä rakennetaan uutta. Alueen liikenneturvallisuutta Konepajanraitilla on viime aikoina pyritty parantamaan erilaisilla läpiajoa rajoittavilla ja liikennettä rauhoittavilla toimenpiteillä, Helsingin kaupungin projektijohtaja Päivi Ahlroos kertoo.
Terassit täynnä
Yksi Konepaja festivaalin lavoista tulee olemaan Olarin Panimolla. Se muutti Konepajalle Espoosta, mistä edellinen toimipiste purettiin, eikä uusia sopivia tiloja löytynyt Espoon puolelta.
– Avasimme täällä viime kesänä, ja koko kesä meni todella hyvin. Kaupan kertaoston ja ulosmyynti on pienentynyt, mutta terassi oli täynnä ja ravintola-asiakkaita enemmän kuin Espoossa, yrittäjä Ville Leino kertoo.
Olarin Panimo tekee tiivistä yhteistyötä alueen muiden toimijoiden ja erityisesti viereisen Biergarten-terassin kanssa, jolle se tekee omaa olutta. Panimolla on usein taidenäyttelyitä ja elokuvailtoja, ja siellä järjestetään esimerkiksi panimokierroksia tilauksesta.
Sovussa asukkaiden kanssa
Konepajalla on myös uusia asuntoja 2 500 asukkaalle. Alueella on ollut aiemmin kiistaa läpikulkuliikenteestä ja metelistä. Kulkureiteille on saatu hidasteita, eivätkä meluongelmat ole peräisin ravintoloista.
– Ravintoloille on alueella tiukat säännöt. Iltakymmenen jälkeen ei saa soittaa musiikkia ja terassi menee kiinni yhdeltätoista. Teemme juuri meluselvitystä, mutta täällä on rauhallista, eikä häiriöitä, Leino kertoo.
Asukkaiden kanssa sopu on säilynyt ja kiista-aiheet saatu selvitettyä. Leino ja tuottaja Hanna Montonen toivovat Konepajan alueelle pankkiautomaattia, joka alueelta vielä puuttuu, mutta on tulossa.
– Viheralueet toisivat myös viihtyisyyttä. Ihmiset kyselevät usein alueen historiasta ja sitä olisi hyvä tuoda vielä esiin. Konepajan ulkokirppikset ovat olleet loistavia. Niitä toivoisimme takaisin, Montonen sanoo.
Tilat muuntuvat tarpeeseen
Olarin Panimo on Konepajan vilkkaimman kulkuväylän, Bruno Granholmin kujan, varrella. Vastapäisessä rakennuksessa on muun muassa Lidl, Subway ja toivottu apteekki. Seinien sisuksia Bruno Granholmin kujalta Pasilan suuntaan hallinnoi Train Factory Traverssikujalle saakka , joka kehittää yrittäjien ja vuokralaisten tarpeisiin uusia tiloja.
Syksyllä aukeaa teatteri, taidegalleria sekä uusia ravintoloita. Kesällä aukeaa myös kiipeilykeskus, toimistotiloja sekä muita urheilu- ja elämyspalveluita. Yhteensä Train Factory hallinnoi 25 000 neliömetriä punatiilisten seinien sisuksia, josta löytyy muun muassa Padel, Motivus-kuntosali, Eagleclub-golfsimulaattorit, SuperBario-pelikeidas, Corona Bar, Dubrovnik-klubi sekä Wihurin tukku.
– Tulossa on muun muassa isot terassialueet. Välillä suunnitelmat etenevät hitaasti suojeltujen rakennusten reunaehdoilla, mutta jo nyt Konepajan alueella on aina tekemistä kaikille, Train Factoryn operatiivinen johtaja Carita Von Rutenhjelm kertoo.
Yksi alueen hankaluuksista yrittäjien näkökulmasta on löydettävyys. Samannäköiset tiilirakennukset uudella alueella ja suojeltujen rakennusten rajoitukset mainoskylttien asettelun suhteen on välillä tehnyt palveluiden löydettävyydestä haastavaa.
– Alku oli hankalaa, kun asiakkaat eivät löytäneet tänne, mutta he ovat tykänneet, kun apteekkipalvelut löytyvät läheltä. Tässä ihan lähellä ei ole muita apteekkeja, Vallilan Uuden Apteekin apteekkari Minna Uusitalo kertoo.
Sijainti Lidliä vastapäätä auttaa, ja pian naapurissa on Subwayn lisäksi kahvila sekä kukkakauppa.
Kansainvälistä tunnelmaa
Konepajan pitkäaikaisimpia toimijoita ovat Traverssikujalla Pasilan päädyssä toimivat Mika ja Aki Kaurismäen ravintolat. Corona-baari muutti Konepajalle jo kuusi vuotta sitten. Lisäksi naapurista löytyvät juhlatila Dubrovnik sekä Odessa-ravintola.
Konepaja on saanut myös oman elokuvateatterin, kun viime syyskuussa avautui Kino Konepaja sekä sen yhteydessä toimiva baari. 54-paikkainen elokuvateatteri ja baari ovat auki joka päivä ja niitä voi varata yksityistilaisuuksiin.
– Ihastuimme alueeseen ja arkkitehtuuriin. Olemme saaneet lyhyessä ajassa kanta-asiakkaita, jotka pitävät meitä olohuoneenaan. Ensikertalaiset joskus vähän harhailevat alueella, mutta niin se on jokaisen uuden toimipaikan kanssa. Ensimmäinen käynti vaatii yritykseltä aina työtä, mutta se palkitaan. Olemme todella tyytyväisiä täällä, teatteripäällikkö Jojo Uimonen sanoo.
Kino Konepaja on tiivis osa sekä yritysten että asukkaiden yhteisöä. Pääsiäisen aikaan alueen lapsiasukkaat saivat tulla elokuvateatteriin virpomaan. Heitä kävikin noin 50. Naapurustohankkeena on syntynyt myös iltapäivän kinosarja, jonka on kuratoinut Anja Snellmann.
Uutisia läheltä
Pöllölaakso eli MTV:n viihde-, draama-, urheilu-, uutis- ja ajankohtaisohjelmatarjonta muutti Konepajalle uusiin toimitiloihin Sturenkadun ja Teollisuuskadun kulmaan, Konepajankujalle, vuonna 2022 Ilmalasta. Uusi koti koko MTV:n pöllöjengille on lähempänä yleisöään ja kätevien kulkuyhteyksien äärellä.
– Uusi Pöllölaakso on yksi Euroopan moderneimmista digitaalisen liikkuvan kuvan tuotantokeskuksista. Työskentely on aiempaan nähden sujuvampaa, kun koko Pöllöjengi on saman katon alla. Kestävän kehityksen ratkaisut on huomioitu rakentamisesta lähtien, MTV:n konserniviestinnästä ja vastuullisuudesta vastaava Tea Siikonen kertoo.
Pöllöjengiä on Konepajan alueessa viehättänyt sen rouheus, teollinen tausta ja pitkä historia sekä vahvasti kehittynyt alue sekä sen kehityssuunnitelmat.
– Konepajan alueella tulee jatkossakin näkymään sen historia, pitkät perinteet ja rouheus. Myöhemmin Teollisuuskadun varteen rakennetaan uusia, moderneja sekä tilatarpeisiin soveltuvia ja alueen toimintoja täydentäviä rakennuksia. Konepaja on tutustumisen arvoinen paikka nyt ja jatkossa täynnä kiinnostavia palveluita ja historiaa. Esimerkiksi Suomen ensimmäinen sähkövalo tuotettiin Konepajan ratapihalla 10.12.1877, projektinjohtaja Päivi Alhroos kertoo.
Teksti ja kuvat Elina Hakola
