Tuoreessa tutkimuksessa vertailtiin helsinkiläisten kokemuksia väestösuhteista sosioekonomisesti parempi- ja heikompiosaisilla asuinalueilla. Sosioekonomisesti heikoimmilla asuinalueilla asuvat arvioivat kriittisesti esimerkiksi väestöryhmien välistä vuorovaikutusta asuinalueella sekä sitä, kuinka turvallista alueella on liikkua yksin viikonloppuiltaisin. Näillä asuinalueilla väestöryhmien välisiä suhteita pitää hyvinä vain hieman alle puolet vastaajista. Sen sijaan vahvimmilla alueilla näin ajattelee kolme neljästä vastaajasta.
Omat kokemukset kohtaamisista ovat yleisiä arvioita myönteisempiä
Asukkaiden omat kohtaamiset toisten väestöryhmien kanssa ovat pääosin myönteisiä koko kaupungissa. Ryhmien väliset kohtaamiset on kokenut myönteisiksi noin 80 prosenttia sosioekonomisesti vahvimmilla alueilla asuvista. Tätä mieltä on heikoimmassakin alueryhmässä yli 60 prosenttia vastaajista.
Lisäksi kiinnittyminen omaan asuinalueeseen on vahvaa koko kaupungissa. Sosioekonomisesti vahvimmilla alueilla lähes 90 prosenttia vastaajista kokee asuinalueensa omaksi. Näin ajattelee sosioekonomisesti heikoimmillakin alueilla lähes 80 prosenttia vastaajista.
Suurin osa asuinalueista sijoittuu ääripäiden väliin
Kuva väestösuhteiden alueellisesta eriytymisestä riippuu siis paljon siitä, mitä väestösuhteisiin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan. Lisäksi on huomattava, että vaikka erot korostuvat sosioekonomisten alueryhmien ääripäiden välillä, suurin osa Helsingin asuinalueista sijoittuu niiden väliin.
Väestösuhteista tarvitaan lisää tietoa
Sosioekonomisesti heikompiosaisilla alueilla vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten osuudet ovat usein kaupungin keskiarvoa suurempia. Tuloksia ei kuitenkaan pidä tulkita vain etnis-kulttuurisen moninaisuuden näkökulmasta. Helsinki-barometrin vastaajilta kysyttiin, mitä ryhmiä he ajattelivat väestösuhteita arvioidessaan. Useimmin ajateltuja ryhmiä olivat erilaisessa taloudellisessa tilanteessa olevat ihmiset, etniseltä tai kulttuuriselta taustaltaan erilaiset ihmiset sekä terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään erilaiset ihmiset. Melko usein ajateltiin myös poliittisesti erilaisia kantoja edustavia ihmisiä tai seksuaaliselta suuntautumiseltaan erilaisia ihmisiä.
Väestösuhteet ovat siis laaja kokonaisuus, eikä tämän yleiskuvan pohjalta voida sanoa, miten tietyt väestöryhmät tulevat toimeen toistensa kanssa. On myös huomioitava, että valtaosa Helsinki-barometriin ja Helsingin turvallisuustutkimukseen vastanneista oli kotimaankielisiä. Jatkossa tarvitaan lisää tietoa erilaisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien näkemyksistä väestösuhteisiin liittyen.
Tulokset osoittavat, että väestösuhteita on tärkeää seurata monipuolisin mittarein. ”Jos tiedämme vain ongelmista, mutta emme niiden “lääkkeistä”, on mahdotonta arvioida eriytymistä torjuvien toimien tehokkuutta”, tutkijat toteavat.
Tulokset perustuvat vuosina 2021–2025 kerättyihin Helsinki-barometrin aineistoihin ja Helsingin turvallisuustutkimukseen vuodelta 2024. Sosioekonomiset alueryhmät on muodostettu vertaamalla työttömien määrän, vain peruskoulun käyneiden määrän ja alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien kotitalouksien määrän alueellisia osuuksia Helsingin keskiarvoon.
